Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei innostu jo kertaalleen käsitellyn turkistarhauksen kieltämisasian tuonnista taas eduskuntaan.
–Tuotannon eettisyys ja vastuullisuus ovat entistä korostuneempia vaatimuksia. Tarhaajien pitää osoittaa, että ala kestää myös tuotannon kriittisen tarkastelun. Hyvin hoidettu eläin on myös tarhaajalle tärkeä asia, hän toteaa elinkeinosta.
Lintilä myös korostaa turkistuotannon työllisyysvaikutuksia ja vientituloja.
Eläinsuojelujärjestö Animalia ja Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto aikovat luovuttaa eduskunnalle turkistarhauskiellon sisältävän vetoomuksen, kun eduskunta käsittelee uutta eläinsuojelulakia. Vetoomuksen on allekirjoittanut 80 000 ihmistä.
Vuonna 2013 turkistarhauskieltoa haettiin kansalaisaloitteella. Tuolloin kielto kaatui eduskunnassa äänin 146-36.
Animalian vs. toiminnanjohtajan Heidi Kivekkään mukaan turkiseläimet elävät pienissä häkeissä, eikä kaikilla tiloilla noudateta edes lain minimiä eläinten hyvinvoinnissa.
Turkisala on merkittävä työllistäjä ja elinkeino Pohjanmaan maakunnissa. Suomenkielinen Pohjanmaa sai vihdoin ketunnahkojen esikäsittelylaitoksen, kun Kalajoen Himangalle avattiin marraskuussa pääosin turkistarhaajien omistama nahkomo.
Qfoxin hallituksen puheenjohtaja ja himankalainen turkistarhaaja Lasse Joensuu kertoo, että laitosta on suunniteltu alueelle jo kymmenen vuotta.
Joensuun mukaan nahkomo helpottaa tarhaajien kiireisintä työaikaa ja madaltaa kynnystä sukupolvenvaihdoksiin. Ensimmäisenä vuonna Qfox käsittelee 50 000 ketun- ja suomensupinnahkaa. Tulevaisuudessa määrä aiotaan nostaa 250 000 nahkaan vuodessa.
–Tarhaajille jää nyt aikaa keskittyä eläimiin. Esikäsittelylaitos myös vähentää tarhaajien kalliita koneinvestointeja, Joensuu kertoo.
Häntä uusi tarhauksen kieltoaloite harmittaa.
–Eläimet hoidetaan Suomessa hyvin. Kunpa löytyisi järjestö, joka käyttäisi Animalian veroisen tarmon, ajan ja rahan ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen.
JUHO MÄKELÄ