Guggenheim Helsinki -museohanke nousi uudelleen esiin ja yllätti. Hanke on historiansa aikana nostattanut vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan niin hallituksessa, Helsingin kaupungin rattaissa, kulttuurielämän edustajien keskuudessa kuin kansan syvissä riveissä.
Puhetta on riittänyt muun muassa kustannuksista ja niiden jaosta, rahavirroista, museon vaikutuksista suomalaiseen ja kansainväliseen taide-elämään sekä turismiin. Kävijämääräksi on arvioitu noin puoli miljoonaa vierasta. Myös tämä arvio on herättänyt ristiriitoja.
Guggenheim Helsingin ylösnousemus tapahtui tällä viikolla, kun kävi ilmi, että Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat valmistelleet uutta esitystä salassa. Esitys tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina.
Hankkeelle on nyt löytynyt yksityistä rahoitusta aiempaa enemmän. Valtio ei ole edelleenkään luvannut rahaa hankkeelle.
Pääministeri Juha Sipilä totesi viimeksi lokakuun puolivälissä, että valtio ei rahoita hanketta. Elinkeinoministeri Olli Rehn väläytteli ennen budjettiriihtä elokuussa. että valtion kirstuista saattaisi löytyä rahaa. Pian ulkoministeri Timo Soini kiisti julkisuudessa rahoitushaaveet.
Museon koko budjetti on arvioitu noin 120-140 miljoonaksi euroa. Valtio tukisi museon toimintaa reilun miljoonan valtionavustuksella.
Ensimmäisestä Guggenheim Helsingin esiintulosta tulee ensi tammikuussa viisi vuotta. Silloin Helsinki tiedotti tilanneensa Solomon R. Guggenheimin säätiöltä selvityksen voisiko museon perustaa Suomeen.
Elokuussa 2011 säätiö ehdotti paikaksi Katajanokkaa, ja tammikuussa 2012 säätiön selvitysryhmä näytti vihreätä valoa Helsinki-hankkeelle. Vielä saman vuoden keväällä Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi museoesityksen niukasti 8–7.
Säätiö ei kuitenkaan luovuttanut, vaan pian kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen hanke käynnistettiin uudelleen.
Vuonna 2013 säätiö taivutteli valtiota osallistumaan museon rahoitukseen, mutta pian se lupautui vastaamaan rahoituksesta itse.
Museon on kaavailtu sijoittuvan Helsingin ydinkeskustaan, ensin Katajanokalle ja sitten Etelärantaan. Myös sijainnista on ollut ristivetoa Helsingin kaupungin sisällä, mutta tontti päädyttiin lopulta varaamaan Etelärannasta.
Museon tonttivaraus Helsingissä raukeaa tämän vuoden lopussa.
Kesäkuussa 2014 käynnistettiin museon arkkitehtuurikilpailu. Kilpailutöitä jätettiin yli 1 700. Viime kesäkuussa arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin ranskalainen arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architect.
JOHANNA PUUKKA/LÄNNEN MEDIA