Yleisradion tuleva toimitusjohtaja Marit af Björkesten kokee, että Ylellä on tärkeä rooli paitsi luotettavan tiedon tarjoajana, myös suomalaisen kulttuurin rakentamisessa.
Vaikka median käyttö sirpaloituu ja personoituu, Yle tarjoaa hänen mukaansa ihmisille yhä yhteisiä hetkiä ja tilaisuuden kokoontua yhteisen asian ympärille.
– On asioita, jotka meitä yhdistävät. Ja siinä minä luulen, että Ylellä voi olla aika iso rooli tulevaisuudessa af Björkesten sanoo STT:lle.
Ylen leikkaukset ja henkilökunnan vähentäminen ovat herättäneet keskustelua siitä, mikä on alueellisten uutisten rooli ja tulevaisuus Ylellä. Af Björkestenin mukaan Ylen päivitetyn strategian yksi tärkeimmistä asioista on tehdä koko Suomi näkyväksi. Tämä toteutuu tekemällä uutisia paikallisesti paikkakunnilla asuville sekä avaamalla paikallisia ikkunoita valtakunnallisesti, af Björkesten sanoo.
– Olemme ainoa media, joka näkyy ja kuuluu koko Suomessa ja sillä tavalla yhdistää maan.
Monipuolinen hakijajoukko
Af Björkesten valittiin tehtävään talon sisältä. Lokakuussa aloittava uusi toimitusjohtaja työskentelee tällä hetkellä Ylen Strategia ja palvelut -yksikön johtajana ja toimitusjohtajan varahenkilönä.
Toukokuussa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) toivoi MTV:n haastattelussa, että Ylen seuraava toimitusjohtaja olisi ammattijohtaja, jolla olisi talousosaamista eikä välttämättä poliittista tai journalistista taustaa.
Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apusen mukaan toimitusjohtajaa haettiin monipuolisesta joukosta.
Apunen kertoo, että jo prosessin lähtiessä käyntiin ehdokkaille asetettiin neljä tärkeää kriteeriä, joista ei voi tinkiä. Nämä olivat ymmärrys digitaalisesta teknologiasta, yhteiskunnalliset verkostot sekä muutos- ja henkilöstöjohtaminen.
Ehdokkaissa ja loppusuoralle edenneissä kandidaateissa oli henkilöitä useasta eri taustasta.
– Joukossa oli ihmisiä, jotka eivät ole olleet töissä media-alalla. Finalisteissa halusimme pitää loppuun saakka tilanteen sellaisena, että meillä olisi aitoja vaihtoehtoja ja ehdokkaat eivät olisi liian samankaltaisia, Apunen sanoo STT:lle.
Apusen mukaan uuden toimitusjohtajan haku kiinnosti selvästi sekä mahdollisia ehdokkaita että Ylen yleisöjä. Hakijat, joita lähestyttiin, olivat erittäin kiinnostuneita tehtävästä ja yleisö esitti omia näkemyksiään ja spekulaatioitaan. Valintaan ei kuitenkaan liittynyt mitään poliittista ohjausta tai painetta esimerkiksi hallintoneuvoston suunnalta.
Tekoäly osana Ylen tulevaisuutta
Ylen tuoretta toimitusjohtajaa sitoo pitkälti Ylen uusi strategia, jota hän lähtee toteuttamaan. Toisaalta sisäisten ja strategiassa määriteltyjen muutosten lisäksi Ylen toimintaan kohdistuu ulkomaailmasta tulevia muutosvaatimuksia. Yhdeksi esimerkiksi Apunen nostaa teknologisen muutoksen. Hänen mukaansa Ylessä täytyy nyt tehdä päätöksiä, joita voidaan tulevaisuudessa katsoa taaksepäin ja todeta, että tehdyt ratkaisut olivat oikeita.
– Tarkoitan tässä erilaisia tekoälyyn liittyviä ratkaisuja, miten koko journalistin ammatti ja luovat sisällöt muuttuvat sen seurauksena. Minulla on se käsitys, että muutos, joka meillä on sillä puolella edessä, on isompi muutos kuin kaikki se, mitä on tapahtunut viimeisen 30 vuoden aikana yhteensä.
Myös af Björkesten puhuu tekoälystä, erityisesti vastuullisesta tekoälystä. Hänen mukaansa teknologiaa pitää lähteä kokeilemaan rohkeasti, mutta muistaa vastuullisuus laajemmissa käyttöönotoissa ja pitää huoli siitä, että yleisön luottamus Yleen säilyy.
– Tekoäly ei ole mustavalkoinen asia, vaan siinä on hirveästi eri nyansseja ja erilaisia käyttötapoja.