Ensi syksynä voimaan astuva peruskoulujen opetussuunnitelma (OPS) on otettu Etelä-Pohjanmaallakin vastaan ristiriitaisin tuntein.
11 vuotta sitten tehty suunnitelma kaipasi uudistamista, mutta opettajat ja kunnat harmittelevat, etteivät asioista päättäneet ole miettineet tarpeeksi muutosten käytännön toteutusta. Ongelmia aiheuttavat myös kuntatalouden säästöt.
Jalasjärvellä Hirvijärven koulussa työskentelevä luokanopettaja Anna-Maija Koskela on muiden kyläkoulujen opettajien tapaan huolissaan oppiaineiden viikkotuntimäärien muutosten vaikutuksista yhdysluokkiin.
– Maaseudulla on paljon yhdysluokkia. On haastavaa saada aikaan paketti, jossa opettajat riittävät eikä oppilaille tule mahdottomasti odotustunteja opetuksen tai kuljetuksen takia.
Käytönnön tasolle vietynä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että viidennen ja kuudennen luokan oppilaista koostuvalla yhdysluokalla on viikossa eri määrä englannin tunteja. Kuudennella luokalla opiskellaan lisäksi ruotsia.
– Mitä tekee luokan toinen puoli silloin, kun toiset ovat tunnilla? Jos kuljetusoppilaille tilee odotustunti, tulisi heille olla suunniteltuna mielekästä ja valvottua tekemistä. Tilannetta voidaan helpottaa niin sanotuilla jakotunneilla. Paljon on kiinni siitä, millaisen tuntikehyksen kunta koululle antaa, Koskela selvittää.
Syksyllä Etelä-Pohjanmaan vuoden opettajaksi valittu nainen ei haluaisi palata aikaan, jolloin yhdysluokan toinen puoli opiskelee esimerkiksi englantia ja toinen puoli tekee hiljaista työtä vaikka ainekirjoituksen parissa.
– Mikään oppiaine ei ole enää puuhastelua, vaan jokaisessa on tavoitteet ja sisällöt, Koskela muistuttaa.
Teksti Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu 30.12.2015 ilmestyneestä Eparista tai verkkolehdestä www.epari.fi