Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen hyödyntäminen kangertelee. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan kielto sijoittaa niitä kaatopaikalle. Asiasta on kuitenkin jätetty viime kuukausina aluehallintovirastoihin (avi) runsaasti poikkeuslupahakemuksia.
Kaatopaikkakiellon tarkoitus on vähentää kasvihuonekaasuja ja valumia vesistöihin.
Niitä syntyy esimerkiksi sekajätteen seassa olevasta biojätteestä. Biojätteen lajitteluvelvollisuudesta huolimatta sekajätteestä kolmasosa on biojätettä, joka jää kaatopaikan penkkaan mätänemään.
Biohajoavaan jätteeseen kuuluu myös esimerkiksi puutarhajätettä, paperia, pahvia ja puuta.
Kaatopaikoista vastaavat enimmäkseen kunnalliset jätehuoltoyhtiöt. Ne hakevat poikkeuslupia lähinnä siksi, että rakenteilla olevat jätteenpolttolaitokset eivät ole valmistuneet tai jätteelle ei ole kierrätysmahdollisuutta. Jätelaitosyhdistyksen mukaan poikkeuslupia on haettu pääosin elinkeinoelämän jätteille.
Avi voi myöntää poikkeusluvan kerrallaan vuodeksi. Kaikki päätökset eivät ehdi voimaan vuodenvaihteessa.
Seuraavaksi, vuonna 2020, kaatopaikkakielto ulottuu rakennus- ja purkujätteeseen.
MARIA KALLIOKOSKI/LÄNNEN MEDIA