SDP, vasemmistoliitto ja vihreät eivät voisi nopeasti perua kuin pienen osan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, vaikka ne voittaisivat kevään 2019 eduskuntavaalit ja pääsisivät valtaan. Nykyhallituksen ajama palvelujen yhtiöittäminen olisi siinä vaiheessa käytännössä jo pitkällä.
– Ainakin kesään tai syksyyn 2020 saakka olisi joka tapauksessa elettävä nykyhallituksen sote-uudistuksen mukaisesti, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja
Kirsi Varhila.
Uudet sote-palvelujen järjestämisestä vastaavat maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden ensimmäisen vaiheen siirtymävaihetta ovat vuodet 2019 ja 2020. Silloin julkinen palvelutuotanto pitäisi olla yhtiöitetty, jos se aikoo osallistua valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen tuottamiseen.
– Osa maakunnista on saattanut ehtiä jo yhtiöittää koko palvelutuotantonsa ja muodostaa niistä osakeyhtiöt vuoden 2019 alusta. En usko, että kaikki maakunnat, mutta varmasti jotkut, Varhila sanoo.
Valinnanvapauden ykkösvaihe voimassa
Jos uusi hallitus pääsisi tekemää hallitusohjelmaansa touko-kesäkuussa 2019 ja päättäisi lähteä purkamaan sote-uudistusta, uuden lain aikaansaamiseen menisi kaikkine kuulemisineen noin vuoden verran.
Koko ajan pitäisi kuitenkin palvelut järjestää voimassaolevan lain mukaisesti, koska ei olisi mitään varmuutta siitä, että uusi laki saataisiin voimaan.
– Ainakin palvelujen valinnanvapauden ykkösvaihe tulisi voimaan. Teoreettisesti on mahdollista, että uusi hallitus voisi perua valinnanvapauden kakkosvaiheen, Varhila sanoo.
Valinnanvapauden ykkösvaiheessa asiakas voisi valita sote-omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista vastaanottotoimintaa tai kontrollivastaanottoja johonkin pitkäaikaissairauteen. Se on terveyskeskuksen perusvastaanottotoimintaa.
Valinnanvapauden toisessa vaiheessa vuoden 2021 alusta lähtien voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia. Ne vastaisivat nykyisiä laajoja terveyskeskuksia lisättynä joillakin sosiaalihuollon palveluilla.
– Koska hallitus on tehnyt poliittisen päätöksen, että julkinen ja yksityinen palvelutuotanto ovat samalla viivalla, valinnanvapauden piirissä olevat julkiset palvelut on yhtiöitettävä, Varhila sanoo.
Opposition vaaliteema
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut haluavansa perua laajan valinnanvapauden ja yhtiöittämisvelvoitteen, jos puolue pääsee valtaan vuoden 2019 eduskuntavaleissa. Myös vasemmistoliitto haluaa avata sote-mallin, koska se vastustaa palveluiden pakkoyhtiöittämistä ja yksityistämistä.
Ville Niinistön (vihr.) mukaan myös vihreät valmistautuvat sote-uudistuksen kumoamiseen, jos uudistus toteutuu nykyisen suunnitelman mukaisena.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan kokoomus ei voi olla hallituksessa, joka repisi tämän hallituksen pitkään valmisteleman sote-uudistuksen.
Sote-uudistusesitys on ollut lausunnolla, mutta hallitus ei ole vielä päättänyt lopullisesta eduskunnalle annettavasta esityksestä.
Hallituksen reformiministerityöryhmän esitys valinnanvapausmallista valmistuu marras-joulukuun aikana.
AKI TAPONEN / LÄNNEN MEDIA