Uusi eläin­suo­je­lu­la­ki saa kovaa kri­tiik­kiä sekä eläin­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sil­tä että vi­ran­omaisil­ta – avi ha­luai­si määrätä eläin­ten­pi­to­kiel­lon ilman tuo­mio­is­tui­men mää­räys­tä

Lapväärtiläistilasta on tehty rikosilmoituksia jo viime vuoden puolella, ja tapausta tutkitaan eläinsuojelurikoksena.
Lapväärtiläistilasta on tehty rikosilmoituksia jo viime vuoden puolella, ja tapausta tutkitaan eläinsuojelurikoksena.

Eläinsuojeluyhdistysten Liitto (SEY) kritisoi uutta eläinsuojelulakia, ja katsoo, ettei se tuo helpotusta eläinten hätään. Eläinsuojelun valvova viranomainen haluaa, että eläintenpitokielto voitaisiin määrätä ilman tuomioistuimen päätöstä.

Tiedotteessaan SEY nostaa esiin Kristiinankaupungin Lapväärtissä tapahtuneen epäillyn eläinsuojelurikoksen, jossa eläintenpidosta oli tehty jo aiemmin kaksi eläinsuojeluilmoitusta ja käynnistetty rikostutkinta.

– Lampaiden pito on saanut jatkua, vaikka eläinten hyvinvoinnissa on ollut tiedossa merkittäviä ongelmia, ja rikostutkinta on aloitettu jo vähintäänkin kuukausia sitten, sanoo SEY:n toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli .

Pullin mukaan vastaavissa tilanteissa tulisi varmistaa eläinten hyvinvointi viipymättä, tarvittaessa huostaanotolla tai muilla pakkokeinoilla.

– Sen sijaan omistajalle annetaan yhä uusia määräyksiä ja määräaikoja niiden toteuttamiseen. Eläinsuojelulaissa pitää olla mahdollisuus aikaiseen ja tehokkaaseen puuttumiseen, hän sanoo.

Pullin mukaan keskeinen ongelma on se, että eläimen pitäjä voi jatkaa eläintenpitoa laista piittaamatta. Hänestä puuttumiskynnystä pitäisi madaltaa ja eläimet ottaa huostaan jo ennen, kuin haitta on vakava tai lakia toistuvasti rikottu. Nykyisin viranomaiset joutuvat Pullin mukaan odottamaan, että eläimet ovat puolikuolleita ennen kuin ne voivat puuttua eläintenpitoon.

Eläinsuojelusta vastaava viranomainen avi lähetti medialle torstaina kannanoton, joka vastaa sisällöltään eläinsuojeluyhdistysten huolta. Länsi- ja Sisä-Suomen avin mukaan eläintenpitokielto tulisi säätää määrättäväksi aina kun sen edellytykset täyttyvät, ilman tuomioistuimen harkintavaltaa.

– Se, että toimija on luopunut eläintenpidosta tai hänellä juuri oikeudenkäyntihetkellä ei ole eläimiä, ei saa vaikuttaa asiaan kuten nykyisin usein tapahtuu. Eläintenpitokiellon rooli varotoimenpiteenä on keskeinen. Tämän tulee olla pääsääntö, ei harkinnanvarainen asia, avi linjaa tiedotteessaan.

Avi moittii kannanotossaan sitä, että lakiluonnoksesta puuttuvat kaikki kuulemista koskevat pykälät. Eläinsuojeluvalvonnan toimintaa vaikeuttaa se, ettei tarvittaviin toimenpiteisiin ole voinut ryhtyä heti eläimen parhaaksi, vaan eläinten omistajaa pitäisi kuulla ensin.

Pullin mielestä puuttumiskynnystä pitää madaltaa, ja eläinsuojeluviranomaisilla pitää olla mahdollisuus ottaa eläimet huostaan jo ennen kuin haitta on vakava, ja lakia toistuvasti rikottu.

– Lakiluonnos ei ratkaise toivotulla tavalla ongelmaa pitkittyneistä eläinsuojelutapauksista. Luonnoksessa ehdotetaan, että eläin otetaan pois omistajalta vasta, kun sen hyvinvoinnille aiheutetaan vakavaa vaaraa. Näin siinäkin tapauksessa, että lakia on rikottu toistuvasti.

Edit. 12.4. kello 16.28: Juttua ja otsikkoa päivitetty, lisätty avin kannanotot.

Ilmoita asiavirheestä