Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on päivittänyt sisäilmaoireista kärsivien potilaiden hoitosuositusta Suomessa.
– Hyvin vahva oireilevan henkilön kuulemisen ja kuuntelemisen näkökulma on nyt korostunut, sanoi STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Hän korosti, että kyse on nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon suosituksesta.
– Näin ollen emme ota kantaa rakennustekniikkaan sen laajemmin emmekä lähde etuisuuspuolelle, eli emme puhu esimerkiksi työkyvyttömyyden sosiaalietuuksien tasotyyppisistä kysymyksistä.
Radon, pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, kosteusvauriot
STM:n erikoistutkija Kati Huttunen kertoi, että uuden suosituksen näkökulmana ovat aiempaa laajemmin sisäympäristön tekijät. Aiemmin tarkastelun kohteena olivat kosteus- ja homevauriot.
– (Uusi) suositus on tähän mennessä laajin tutkittuun tietoon pohjautuva kuvaus sisäympäristön laatuun vaikuttavista tekijöistä ja niiden vaikutuksesta terveyteen Suomen olosuhteissa, Huttunen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suositukseen on koottu hoidossa ja kuntoutuksessa huomioitavia asioita. Painotus on Huttusen mukaan pitkittyneessä oireilussa, koska siihen on eniten toivottu terveydenhuollosta tukea.
Tautitaakan perusteella sisäilman merkittävimmät epäpuhtaudet Suomessa ovat radon, sisälähteistä peräisin olevat pienhiukkaset, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot. Oireiden ja haittojen kokemisen kannalta tärkeitä tekijöitä Suomessa ovat epäpuhtauksien lisäksi melu, ilmanvaihto, ilmankosteus ja lämpötila sekä yksilölliset ominaisuudet ja yhteisöihin liittyvät tekijät.
Tautitaakka on koko väestöä koskeva laskennallinen määre, joka kuvastaa tietyn sairautta tai oireilua aiheuttavan tekijän vuoksi menetettyjä terveitä elinvuosia.
Pitkittyneesti oireilevien yksilöllinen tuki
Suosituksen mukaan hyvään sisäympäristöön kannattaa panostaa, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia terveydentilan lisäksi viihtyvyyteen, oppimiseen ja työn tuottavuuteen.
Potilaan kohtaamisessa perusterveydenhuollon ja työterveydenhuollon ammattilaiset ovat Huttusen mukaan erityisen tärkeässä asemassa.
– Sisäilmasta oireilevan potilaan tutkimiseen ja hoitoon voidaan tarvita monialaista yhteistyötä terveydenhuollon sisällä, mutta myös muiden asiantuntijoiden ja terveydenhuollon välillä.
Kokonaisvastuu potilaan hoidosta on Huttusen mukaan ensisijaisesti perustasolla. Monialainen yhteistyö ja hoidon jatkuvuus ovat tärkeitä.
Huttunen nosti suosituksista esille myös pitkittyneesti oireilevien yksilöllisen tuen. Näitäkin potilaita pystytään hänen mukaansa auttamaan, mutta kuntoutusmenetelmistä tarvitaan vielä lisää tietoa.
– Se voidaan jo sanoa, että onnistuneen kuntoutumisen perustana on kuunteleva kohtaaminen, toimiva hoitosuhde ja yksilöllinen tuki, mitä muokataan potilaan tarpeitten mukaan.
Suosituksen mukaan pitkittyneesti oireilevien potilaiden hoito järjestetään moniammatillisen ryhmän yhteistyönä. Kokonaisvastuu keskitetään yhdelle taholle, jolloin Huttusen mukaan estetään potilaan ajelehtiminen eri terveydenhuollon yksiköiden välillä.
Ilmanvaihdon puutteet, ilman kuivuus, veto
Viime vuonna Manner-Suomen kunnille tehdyn kyselyn mukaan kuntien omistamien rakennusten kokonaisneliömäärästä 5–10 prosentissa arvioitiin olevan merkittäviä sisäilmaongelmia. Arvioissa oli kuitenkin suuria eroja erikokoisten kuntien ja yksittäisten rakennusten välillä.
Kokonaismäärään suhteutettuna sisäilmaongelmia esiintyi eniten sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa. Yleisimmät rakennustekniikasta johtuvat syyt sisäilmaongelmien taustalla olivat ilmanvaihdon puutteet sekä lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai vetoon liittyvät ongelmat.
Julkisten rakennusten kunnon seuranta on tyypillisesti määräaikaistarkastusten piirissä, kun taas yksityisten asuntojen tilanteesta saadaan tietoa tutkimushankkeiden lisäksi lähinnä viranomaisille päätyvien ongelmatapausten kautta.
Vuosina 2021–2022 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) keräämissä terveydensuojeluviranomaisen valvontatiedoissa raportoitiin toimenpidekehotuksia ilmanvaihdon tai sisäilman laadun puutteiden vuoksi yhdeksässä prosentissa tutkituista sosiaalialan ja opetuksen rakennuksista. Radonin takia toimenpidekehotuksia annettiin neljässä prosentissa näistä rakennuksista.
Kansantaloudellisesti merkittävimmät kustannukset aiheutuvat rakennusten korjauksista, lisääntyneistä terveydenhuollon kuluista ja tuottavuuden menetyksistä.
Vuonna 2012 julkaistussa eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimusjulkaisussa arvioitiin, että kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvät kustannukset ovat Suomessa vähintään kymmeniä, ehkä jopa satoja miljoonia euroja vuosittain. Huonolaatuisen sisäilman taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ongelmana on kuitenkin se, että on vaikea määrittää, miltä osin korjauskustannukset liittyvät sisäilmaongelmaan ja miltä osin rakennuksen normaaliin ikääntymiseen, huoltoon tai viihtyvyyden parantamiseen.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 14.58: Sisäilman merkittävimmät epäpuhtaudet Suomessa ovat radon, sisälähteistä peräisin olevat pienhiukkaset, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot.
