Vaasalaiselle Helinä Ahoselle vuoden viimeinen päivä on erityisen ilon aihe. Se sinetöi kokonaisen vuoden, jonka ajan Ahonen on ollut syömättä makeisia.
Hän päätti karkittomuudestaan viime vuoden lopussa. Ensin tavoitteena oli kuukauden päivät ilman karkkeja ja sen jälkeen vielä toisenkin kuukauden. Sen jälkeen tavoitetta oli helppo siirtää yhä pidemmälle.
Päätöksen taustalla oli tilanne, jossa jokaiseen perjantai-iltaan kuului kilon pussi irtokarkkeja.
– Pussi ei tuhoutunut yhtenä iltana, vaan karkkeja piti napostella pitkin viikkoa. Kun pussi lopulta oli tyhjä oli jo uusi perjantai ja ostin taas uuden pussin. Tajusin, että minua ohjasi sokeriaddiktio, Ahonen kertoo.
Päätöksen tehtyään Ahonen korvasi karkkeja alkuun hedelmillä, kuten luumuilla, mutta pian niitäkään ei enää tarvittu. Makeanhimo hellitti nopeasti.
– Olen nykyään paljon energisempi. Se on selkein ja paras havainto, hän summaa.
Painonhallinta yksi syistä päätökselle
Painonhallinta oli yksi seikka, joka ohjasi Ahosen päätöksentekoa. Yli neljänkymmenen vuoden ikä ja hikiliikunnan vaihtuminen koiran kanssa lenkkeilyyn sai hänet miettimään syömistottumisia.
– Karkkia ja pullaa tuli aina napattua työpaikan taukotilassa. Sairaalassa osaston kahvihuoneessa niitä on aina tarjolla. Painonhallinta oli vahva syy siihen, että halusin jättää karkit pois, Vaasan keskussairaalassa työskentelevä Ahonen sanoo.
Karkeista kieltäytyminen ei ole aiheuttanut Ahoselle kiusallisia tilanteita. Kun karkkeja tarjotaan, kieltäytyy hän niistä kohteliaasti. Kukaan ei ole kyseenalaistanut tai vähätellyt päätöstä, eikä painostanut päätöksen rikkomiseen.
– Päinvastoin moni on innostunut esimerkistäni ja todennut, että voisi itsekin ryhtyä vastaavaan.
Vaikeimpia hetkiä olivat juhlapyhät
Vuoden karkittomuudessaan vaikeimmiksi hetkiksi Ahonen listaa pääsiäisen ja joulun. Niissä molemmissa pöydät notkuivat erilaisia suklaita. Kun juhlapyhät olivat ohi, Ahonen huokaisi helpotuksesta.
– Selvisin! Mikään muu ei ole ollut niin vaikeaa.
Tänä jouluna Ahonen ei ostanut kenellekään joulukarkkeja. Kaupan karkkihyllyt hän ohittaa nykyään tyynesti. Karkkien poisjättäminen tuntuu lompakossakin.
– En tiedä onko rahaa säästynyt, mutta ainakin olen käyttänyt sitä erilaisiin valintoihin. Elokuvissa syön popkorneja ja pidemmillä automatkoilla pähkinöitä.
Uuteen vuoteen Ahonen on kypsytellyt ajatusta seuraavasta poisjätettävästä "turhuussyömisestä".
– Vuosi sitten oli helppoa jättää yksi asia pois. Se toimi minulle; turhuus oli tarkasti rajattu. Nyt tuntuu, että olen valmis seuraavaan pois jättöön. Se voisi olla pulla. Karkkeihin en myöskään palaa. Ne pysyvät poissa jatkossakin.
Hammaslääkärin ohje: jätä välipalat
Hampaat kiittävät karkittomuudesta, vaikka yksin silläkään ei hampaita pelasteta.
Pohjanmaan hyvinvointialueella hammaslääkärinä toimiva Laura Ivanoviene kehottaa jättämään karkkien lisäksi pois sokeriset välipalat ja napostelun – tai ainakin vähentämään niitä. Vasta sillä on hampaiden hyvinvoinnille tuntuvaa merkitystä.
Erityisen pahasta hampaille ovat energiajuomat, joiden vaikutus näkyy etenkin nuorten hampaissa.
Jos makeanhimo vaivaa eikä täydelliseen kieltäytymiseen ole vielä valmis, suosittelee Ivanoviene herkuttelemaan karkkien sijasta tuoreilla hedelmillä. Hyviä vaihtoehtoja ovat porkkana ja omena. Kuivatuissa hedelmissä hedelmien oma sokeri korostuu.
Niille, jotka karkkeja syövät, hammaslääkärillä on yllättävä neuvo.
– Karkkipussi tulisi syödä kerralla loppuun, ei pitkin päivää. Hampaille on pahinta se, että ne ovat sokerimassalla kuorrutettuja koko päivän.
Sokeristen välipalojen ja karkkien syönnin jälkeen erityisen tärkeää on hampaiden iltapesu. Hampaat kärsivät, jos unten maille siirtyy sokerinen kerros hampaiden pinnoilla.
