Koiraperheissä uuden vuoden juhlintaa odotetaan kauhulla. Kurikkalaisnainen pakenee koiriensa kanssa pauketta hotelliin Seinäjoelle.
Vuoden vaihteen ilotulitukset kuuluvat oleellisena osana suomalaisten uuden vuoden juhlintaan. Kaikki eivät paukkeesta ja välkkeestä kuitenkaan pidä. Varsinkin moni lemmikkien omistaja odottaa perjantain ja lauantain välistä yötä kauhulla. Etenkin koirille ja hevosille kovat äänet ja valojen välähtely ovat kauhun paikka.
Tämän tietää Tiina Kankaanpää. Hän asuu Kurikan keskustan tuntumassa olevalla asuntoalueella. Siellä pauke alkaa illalla kuudelta ja jatkuu pari tuntia uuden vuoden puolelle. Kankaanpään koira, westie-rotuinen Eki pelkää melua ja valojen välähdyksiä.
– On kauhea katsoa, kun toinen on ihan hysteerinen. Koira juoksee huoneesta toiseen, läähättää, tärisee ja haukkuu, Kankaanpää kuvailee.
Sviittiin yöksi
Eki on pian kuusivuotias. Vuosi sitten Kankaanpää keksi ratkaisun ongelmaan. Hän varasi hotellihuoneen Seinäjoen keskustasta, missä paukuttelu ei ole sallittua.
– On ihan eri asia kuuluuko räiske 20 metrin, 200 metrin tai kahden kilometrin päästä. Olen kuullut, että lentokenttähotellit ovat vuoden vaihteessa täynnä, koska lentokentän lähellä ei saa ammuskella.
Kankaanpään ja hänen koiransa ensimmäinen uuden vuoden yö hotellissa oli niin mieluisa kokemus, että nainen on varannut huoneen Seinäjoelta myös tulevaksi vuodenvaihteeksi. Tällä kerralla mukaan pääsee myös yhdeksän kuukauden ikäinen australianterrieri Aku.
Miksi kolmikko haluaa keskustahotelliin eikä yövy esimerkiksi metsämökissä?
– Miksi ihmeessä, jos voin olla lämpimässä ja viihtyisässä huoneessa? Tämä on sitä arjen pientä luksusta ja lähimatkailua. Nyt varasin saunallisen sviitin. Samppanjaa en ole vielä huoneeseen tilannut, mutta vielä senkin ehtii, Kankaanpää nauraa.
Uuden vuoden aattona ilotulitteita on Suomessa lupa ampua kello 18–02. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on määritellyt alueet, joilla raketteja ei saa ampua. Poikkeuksena ovat tapahtumien ilotulitukset, joihin lupa haetaan poliisilta.
Ilotulitteilta kiellettyjä alueita ei piirretä summassa, tunteella tai edes häiriön kuten melun perusteella. Pelastusjohtaja Harri Setälä kertoo, että taustalla on laki ja riskien arviointi, jonka tekevät riskien hallinnan asiantuntijat. Arviointi perustuu erityiseen vaaraan.
Etelä-Pohjanmaalla 1. tason riskialueeksi on määritelty Seinäjoen keskustaa ja teollisuusaluetta. Viime vuonna aluetta suurennettiin ja se ulottuu Jouppiin.
Viime vuodenvaihteessa pelastuslaitoksilla oli ilotulituksista johtuvia hälytyksiä koko maassa yhteensä 68. Kun vuosi 2019 vaihtui vuodeksi 2020, vastaavia hälytyksiä oli Suomessa 92 kappaletta. Pelastuslaitokset saavat tiedot myös silmälääkäriyhdistyksen keräämistä silmävammoista, joita oli viime vuodenvaihteessa koko maassa 10.
Etelä-Pohjanmaalla viime vuodenvaihde oli Setälän mukaan ilotulitteiden osalta rauhallinen. Tilastoista ei löydy yhtään ilotulitteisiin liittyvää tulipaloa tai epäilyä tulipalosta.
– Maakunnassa oli ainoastaan yksi roskispalo, joka liittyi ilotulitteiden huolimattomaan käyttöön.
Ohjeen mukaan ilotulitetta ei kannata laittaa roskikseen ennen kuin se on jäähtynyt tarpeeksi.
Pelastuslaitokset korostavat käyttöohjeiden noudattamista ja käyttäjän vastuuta. Alkoholin välttäminen, 18-vuoden ikäraja, suojalasit ja käyttöohjeet eivät ole turhaan.
– Oleellista on käyttäjän vastuu. Ilotulitteiden käyttö on sallittua, kunhan noudattaa käyttöohjeita, Setälä sanoo. Virpi Kupiainen-Ämmälä
Helene Varila