Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Uskonto ja koulu

Nykyiset koululaiset voivat elää jopa seuraavan vuosisadan puolelle. Maailma muuttuu. Koulujen pitää valmentaa oppilaita tulevaa elämää varten jakamalla entisten sukupolvien keräämiä tietoja ja oppimiaan taitoja.

Kristittyjen kantasuomalaisten määrä ainakin toistaiseksi laskee syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Suomen rajoja ei aiota laittaa kiinni ihmisten muuttaa tänne tai täältä muualle. Näin Suomi ulkomaalaistuu.

Suurin osa maailman ihmisistä uskoo erilaisiin yliluonnollisiin voimiin ja toimijoihin ja pyrkii niiden suosioon. Uskomisen tarve siis tyydytetään monilla tavoilla. Näin ollen maahanmuuttajissakin on eri tavoilla uskovia. Siihen pitää tottua. Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan uskonnon perusteella.

Suomessa on vielä erikseen uskonnonvapauslaki. Voi siis uskoa minkä uskonnon mukaan tahansa tai olla uskomatta minkään mukaan tai olla suoraan yhteydessä jumalaansa. Voi myös perustaa uskonnollisen yhteisön.

Kouluissa pitää kertoa yleisesti uskon perusteista. Jumalamielikuvakin on aivoissa. Ulkopuolista näyttöä Jumalasta ainakaan vielä ei ole. Tieteen puolella neuroteologia tutkii tätä asiaa. Tiede ei voita uskontoa, koska mielikuvitus on rajaton, mutta tiede on luonnonlakien vanki. Minä uskon tieteellistä totuutta. Esimerkiksi evoluutiota luomiskertomuksen sijasta.

Mitään uskontokuntaa ei saa päästää markkinoimaan oppiaan julkisiin kouluihin. Ei siis tunnustuksellista uskontoa ja rituaaleja, mutta pitää kertoa ainakin suurimpien uskontojen opeista ja toimintatavoista. Myös juutalaisuudesta, koska sillä on ollut ja on kokoansa suurempi merkitys. Juutalaisuus, islam ja kristinusko ovat juuriltaan Abrahamin uskontoja.

Suomen ev.lut. kirkko edustaa Martti Lutherin puhdistamaa kristinuskon puun oksaa. Usko on hyvä asia, jos se saa noudattamaan Jeesuksen elämänohjeita. Niissä kaiken pohjana on rakkaus. Lähimmäisenrakkaus, pyyteetön apua tarvitsevan auttaminen, jakaminen enemmästään köyhemmille, anteeksianto tuomitsemisen sijasta ja kielen hillintä. Muukalainenkin on lähimmäinen. Jeesus antoi ”laupias samarialainen” -kertomuksen muodossa ohjeen, että kuinka apua tarvitsevaa muukalaista tulee kohdella.

Suomessa näitä asioita ei ole jätetty vapaaehtoisuuden varaan, vaan viety lakeihin. Esimerkiksi jakaminen enemmästään on säädetty progressiivisen verotuksen avulla ja auttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kautta.

Markus E. Myllymäki

Vaasa