Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista ei ole enää supertiistain jälkeen epäselvyyttä. He ovat Joe Biden ja Donald Trump, ellei joku esivaalien ulkopuolinen tekijä, kuten vakava sairastuminen, muuta asetelmaa.
Sinänsä odotetut esivaalitulokset jättävät suomalaistutkijoiden mukaan kuitenkin monia muita kysymyksiä avoimiksi.
Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon protestiääniä demokraattien leirissä annettiin presidentti Joe Bidenin äänestämisen sijaan. Esimerkiksi Minnesotassa noin 20 prosenttia äänestäneistä demokraateista valitsi vaihtoehdon, jossa ei tueta ketään ehdokasta.
Taustalla vaikuttaa vahvasti Gazan tilanne ja arabitaustaisten yhdysvaltalaisten tyytymättömyys Bidenin tukeen Israelille ja riittämättömään tukeen palestiinalaisille. Aiemmin samanlaisia protestiääniä nähtiin myös Michiganin esivaalissa, mikä voi Lindénin mukaan povata Bidenille vaikeuksia lopullisessa presidentinvaalissa marraskuussa.
Myös yliopistonlehtori Niko Pyrhösen mukaan demokraattien protestiäänet muodostavat avoimen kysymyksen tulevaa ajatellen.
– Halutaanko tällä vain lähettää viestiä Bidenille, että toimi paremmin, vai kerrotaanko sillä siitä, että ei välttämättä aiota äänestää häntä lainkaan, Pyrhönen Helsingin yliopistosta pohtii.
Demokraatit äänestivät laiskasti
Molemmat tutkijat pitävät Bidenin torstaista liittovaltion tilaa käsittelevää puhetta ja sen mahdollisia Gaza-mainintoja tästä syystä erittäin merkittävänä lopullisen presidentinvaalin asetelmien kannalta.
Lindénin mukaan äänestäjien viesti on selvästi kuultu Bidenin hallinnossa, joka on valjastanut erityisesti varapresidentti Kamala Harrisin ottamaan hieman etäisyyttä Israelin johtoon ja puhumaan palestiinalaisten auttamisen puolesta.
– Mutta suuri kysymys on, onko se liian vähän ja liian myöhään, Lindén sanoo.
Toisaalta moni Bidenin Lähi-itä-politiikkaan nyt tyytymätön saattaa kuitenkin valita hänet marraskuussa "pienempänä pahana" kuin Trumpin.
Pyrhösen mukaan toinen Bidenin lopullisen kannatuksen perään kysymysmerkin heittävä asia on demokraattien ilmiselvä laiskuus äänestää supertiistaina monissa osavaltioissa, esimerkiksi suuressa Kaliforniassa.
Republikaanien puolella ei ole Lindénin mukaan ollenkaan varmaa, että Nikki Haleyn tukijat taipuisivat lopullisessa vaaleissa vastaehdokas Bidenin tueksi.
– Luulen, että monelle heistä, joiden mielestä Haley olisi hyvä presidentti, Trump voi olla kuitenkin se pienempi paha (kuin Biden), Lindén sanoi ennen tietoa Haleyn luopumisesta kisasta.
Molemmat tutkijat pitävät Haleyn ainokaista supertiistain voittoa Vermontin osavaltiossa joka tapauksessa symbolisesti merkittävänä, vaikkei sillä käytännön merkitystä ollutkaan.
– Näistä kahdesta, Bidenista ja Trumpista, Trump on kuitenkin ensimmäinen, joka ei ole voittanut esivaaleja kaikissa osavaltioissa, Pyrhönen huomauttaa.
