Yhdysvaltain presidentillä Joe Bidenilla on kova paine päättää, salliiko Yhdysvallat Ukrainan käyttää lännen pitkän kantaman ohjuksia Venäjän maaperällä.
Tulevat presidentinvaalit eivät helpota päätöstä: on riski, että jos republikaanien ehdokas Donald Trump voittaa vaalit, tuki Ukrainalle loppuu. Republikaanien varapresidenttiehdokas J.D. Vance on julkistanut sodan lopettamiseksi suunnitelman, joka muun muassa New York Timesin mukaan myötäilee Venäjän presidentin Vladimir Putinin kaavailuja Ukrainalle.
Suomalaisasiantuntijan mukaan kiteytettynä kysymys kuuluu:
– Pitäisikö nyt tehdä mahdollisimman paljon Ukrainan hyväksi eli kiirehtiä päätöksiä, vai voisivatko nyt tehdyt päätökset vaikuttaa presidentinvaalien tuloksiin ja johtaa siihen, että demokraatit menettävät vallan, sanoo sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Käihkön mukaan republikaanien varapresidenttiehdokkaan esittelemässä suunnitelmassa peli vain puhalletaan poikki nykyisillä rintamalinjoilla, ilman mitään ratkaisumallia konfliktille.
– Sotilaallisesti Yhdysvaltojen epäröinti ohjusasiassa voi tuntua tyhmältä, mutta pitkällä aikavälillä Ukrainakin hyötyy siitä, että Yhdysvalloilla on demokraattipresidentti eikä republikaani.
Lupa "vain" Ranskalta ja Britannialta?
Lopullista päätöstä luvalle ohjusten käyttämisestä Venäjän maaperällä ei saatu, kun Biden tapasi perjantaina Britannian pääministerin Keir Starmerin Washingtonissa.
Starmerin mukaan keskustelu kuitenkin jatkuu kuun lopulla YK:n yleiskokouksessa, josta Yhdysvallat haluaa ilmeisesti hakea kansainvälisen yhteisön tukea vaikealle päätökselle.
Paineet antaa Ukrainalle vapaammat kädet kasvoivat tällä viikolla, kun Yhdysvallat kertoi Iranin lähettäneen Venäjälle lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia käytettäväksi Ukrainaa vastaan.
Britannia ja Ranska ovat jo antaneet Ukrainalle pitkän kantaman ohjuksia, ja maat olisivat Käihkön mukaan myös myöntyväisempiä niiden käyttöön Venäjän maaperällä. Toistaiseksi Ukraina saa käyttää ohjuksia vain rajojensa sisällä.
– Sekään ei ole poissuljettua, että Yhdysvallat ainoastaan sallisi Britannialle ja mahdollisesti Ranskalle antaa luvan käyttää näiden valmistamia ohjuksia, joissa on Yhdysvaltain komponentteja. Näin ne seisoisivat päätöksen eturivissä ja olisivat aloitteentekijöitä.
Yhdysvallat voisi tällä tavoin pysytellä taka-alalla ja mahdollisesti välttää poliittiset seuraukset.
Ukrainan suurimmista tukijoista Saksa sen sijaan on jo kieltäytynyt pitkän kantaman ohjusten toimittamisesta Ukrainalle ja on päättänyt pitäytyä kannassaan.
Tärkeitä muttei käänteentekeviä
Keskiössä ovat brittiläiset Storm Shadow -ohjukset, joiden kantama on 250 kilometriä, sekä yhdysvaltalaiset Atacms-ohjukset, joilla voi iskeä 300 kilometrin päässä sijaitseviin kohteisiin. Ei siis niin "syvälle Venäjälle", kuin julkisista keskusteluista voisi ymmärtää, Käihkö huomauttaa.
Lisäksi suurin vaikutus pitkän kantaman ohjuksista olisi saatu, jos niitä olisi käytetty aiemmin ja yllättäen. Koska ohjusasiasta on puhuttu niin kauan, on Venäjä Käihkön mukaan jo ilmeisesti siirtänyt esimerkiksi pommittajia ja hävittäjiä pois lentokentiltä lähellä rajaa.
– Sotilaallisesti luvan saaminen olisi Ukrainalle ehdottomasti hyvä asia, mutta en usko, että nämä ohjukset tulisivat lopettamaan sodan tai olisivat käänteentekeviä, Käihkö sanoo.
Sen sijaan ohjusten käyttäminen Venäjän maaperällä voisi Käihkön mukaan parantaa Ukrainan tilannetta ennen talvea ja antaa Ukrainalle paremman neuvotteluaseman, jos rauhanneuvottelut jossain vaiheessa alkavat.
– Ukrainassakin ymmärretään, että tätä sotaa tuskin tullaan saamaan pisteeseen, jossa toinen antautuu, hän huomauttaa.
Vaikka Venäjä olisi jo siirtänyt lentokalustoaan kauemmas Ukrainan läheisyydestä, vaikeuttaisivat iskut Venäjän hyökkäyksiä Ukrainaan ja muutenkin aiheuttaisivat Venäjälle ongelmia. Talven kynnyksellä Venäjän olisi hankalampi jatkaa iskuja Ukrainan infrastruktuuriin ja energiahuoltoon tänäkin talvena.
– Lisäksi Venäjän puolella on paljon muita kohteita, joihin Ukraina pystyisi ampumaan. Siellä on tukikohtia, logistiikkaa, komentokeskuksia ja tutka-asemia, joita on pakko pitää aika lähellä rajaa, Käihkö sanoo.
Venäjä voisi vastata monin tavoin
Putin tosin on uhannut, että jos Ukrainalle myönnetään lupa iskeä Venäjän puolelle länneltä saamillaan aseilla, merkitsisi se sitä, että Nato olisi sodassa Venäjän kanssa.
Ennen tapaamistaan Starmerin kanssa Biden vakuutti, ettei hän "ajattele Vladimir Putinia juuri ollenkaan".
Aiemmista Venäjän uhkauksista huolimatta Käihkö ei usko Venäjän vastaavan lännen mahdolliseen ohjuslupaan ydinaseilla – kaikenlaisilla muilla kostotoimilla kylläkin.
– On monia muita asioita, mitä Venäjä pystyy tekemään, kuten esimerkiksi sabotaasi-iskuja Euroopassa. Ja jos Yhdysvallat antaisi uusia kykyjä Ukrainalle, pystyisi Venäjä vastaamaan antamalla enemmän kykyjä Iranille tai muille Yhdysvaltojen vihollisille Lähi-idässä, Käihkö muistuttaa.
Yhdysvaltojen tukeman Israelin sotaoperaatio Gazan kaistalla Hamasia vastaan on pian jatkunut jo vuoden, ja taistelut ovat levinneet tai heijastuneet vaarallisesti myös muualle lähialueilla. Siksikin Yhdysvallat toivoo, ettei Ukrainan sota laajenisi hallitsemattomasti, Käihkö sanoo.