Kahdeksas, yhdeksäs, viides, viides, viides, viides ja nyt myös neljäs sija ovat Suomen yhdistetyn pitkäaikaisen kärkiveturin Ilkka Herolan sarja MM-kilpailujen 4x5 kilometrin viesteissä. Olympialaisissa sijat ovat olleet kuudes ja kahdeksas.
Herola debytoi MM-kilpailuissa 2013 eikä ole onnistunut nousemaan arvokisamitalistiksi suomalaisten takavuosien menestyslajissa yhdistetyn joukkuekilpailussa.
Yksi mahdollisuus hupeni jälleen perjantaina Norjan Trondheimissa, vaikka sitä tarjoiltiin lähes pronssilautasella. Suomi jäi kitkerästi neljänneksi joukkueella Herola, Otto Niittykoski, Wille Karhumaa ja Eero Hirvonen.
Suomi oli vielä viimeisellä osuudella mukana mitalitaistelussa, mutta lajivaltias, Norjan Jarl Magnus Riiber pudotti Suomen ankkuri Niittykosken kyydistään ja porhalsi pronssille.
Sairastelusta kärsineelle Niittykoskelle kilpailu oli MM-urakan ensimmäinen. Olisitko kaikkien vastoinkäymisten jälkeen uskonut aamulla, että hiihdät Riiberin kanssa mitalista?
– En kyllä todellakaan. Oli joku unihetki tuossa. Pääsen taistelemaan Riiberin kanssa. Trondheimissa. Ei vitsi mikä päivä, kitkerästä tappiosta huolimatta tyytyväinen Niittykoski tuumi maalissa.
Neljäs sija oli Suomen yhdistetyn miehille paras arvokilpailujen 4x5 kilometrin viesteissä sitten vuoden 2007.
Millaisia tunnetiloja kävit läpi ankkuriosuudella?
– Tiedostin tilanteen, että näin tässä käy (Riiber tulee ohi), ellei hän kaadu ja katkaise sukseaan. Jossain vaiheessa näissä tilanteissa pitää oppia olemaan, jos aikoo menestyä jonain päivänä. Hienoa, että pääsin kokemaan tämän Trondheimissa ja vielä Riiberin viimeisellä kaudella.
Hylkäys sekoitti asetelmat
Vaikka Niittykoski taipui ladulla Riiberille, hän kuului isossa kuvassa Suomen parhaimmistoon. Niittykoski hyppäsi suurmäestä 125, Karhumaa 117,5, Hirvonen 111 ja Herola 120,5 metriä.
Suomi luuli olevansa mäkiosuuden jälkeen viidentenä, mutta mäkiosuuden kärkimaa Norjan Jörgen Graabakin hypyn hylkäämisen takia kisaisäntä putosi viidenneksi ja 16 sekuntia Suomen taakse. Asetelmat keikahtivat ympäri, kun viisi ensimmäistä maata lähtivät ladulle yllätysjärjestyksessä Itävalta, Saksa, Japani, Suomi ja Norja.
Karhumaa hoiteli tonttinsa avausosuudella ja toi Suomen ensimmäiseen vaihtoon neljäntenä.
– Ei ollut vielä elämäni paras hiihto. Latukin oli sellainen, että välillä kantoi ja välillä ei, Karhumaa mietiskeli.
Latu teki tepposet Saksan avaajalle Johannes Rydzekille, joka kaatui alamäessä ja putosi Itävallan kyydistä.
Herrasmies, kuningas Jarl
Herola kiskoi toisella osuudella Suomen Japanin ohi kolmanneksi ja kiinni mitaliin, mutta 29-vuotias Suomen joukkueen nestori suhtautui tilanteeseen maltilla. Norjan iskukyky oli tiedossa.
– Lyö, lyö, perkele, sekunteja laskenut Herola kannusti Hirvosta, joka yritti repiä ankkuri Niittykoskelle eroa Norjaan.
– Riiber on hankala kepittää ankkuriosuudella.
Hirvonen hoiti hommansa. Japani putosi lopullisesti kyydistä, mutta Norja vaani vain viitisentoista sekuntia Suomen perässä.
– Hieno oli kilpailla. Minulla oli rauhallinen olo. Kaikki tiesivät, ettei odotus ole, että meidän Otto tulee ja näyttää "kuningas Jarlille", miten hiihdetään kilpaa, Hirvonen sanoi.
– Otto on hiihtänyt sprinttiä nuorten SM-tasolla. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, eikä tuosta porukasta moni tiedä Oton sprintteritaustaa.
Riiber saavutti nopeasti Niittykosken, ja kaksikko hiihti tovin yhdessä. Ylämäkiosuudella Niittykosken suksi tökkäsi aitaan, kun hän haki kestävämpää pohjaa radan reunasta. Niittykoski tokeni nopeasti jaloilleen, eikä Riiber vielä karannut.
– Herrasmiesratkaisu. Hän ei vielä nykäissyt vaan antoi tulla mukaan.
Vääjäämätön tapahtui lopulta. Riiber karkasi ja tuuletteli pronssia jo viimeisessä alamäessä.
Rydzekin kaatumisesta toipunut Saksa voitti, ja Itävalta oli toinen.
Herola ei jossittele
Tuskin kukaan Suomelta mitalia odotti ennen perjantaita, mutta Herolan pitkältä ja hienolta uralta yksi kruunu, joukkuekilpailun mitali vielä puuttuu.
Herolan arvokilpailu-ura on kestänyt 12 vuotta. Jos vuodesta 2013 kääntää kalentereita 12 vuotta taaksepäin, päästään Suomen yhdistetyn parhaisiin aikoihin.
Herolan kohtalona on ollut olla huipulla väärään aikaan joukkuemenestyksen kannalta, mutta hän ei jossittele.
– Vähissä on ollut päivät, jolloin urani aikana se on ollut realismia, Herola vastasi kysymykseen siitä, olisiko joskus ollut mukava startata viestiin kärkikolmikosta.
– Huippu-urheiluun ei kuulu sellainen, että alkaa harmitella, ettei ole syntynyt Saksaan, Itävaltaan tai Norjaan. Tämä on yksilöurheilua, ja joukkue ympärillä on mikä on. Kokonaisuudessa merkkaa muutkin asiat kuin joukkuemenestys. Meidän tilanne on ollut tällainen.
Suomen miehet saavuttivat 1997–2007 joukkuemitalin yhtä vaille kaikissa arvokilpailuissa. Tuon jälkeen niitä ei ole tullut. Vuoden 2007 jälkeen Herolan MM-hopea 2021 on ainoa suomalaismitali ylipäätään yhdistetyssä.
Herola ei ryhtynyt myöskään ajatusleikkiin siitä, että hän on syntynyt suomalaiseksi yhdistetyn mieheksi 15 vuotta liian myöhään. Mitalisampo on vaihtunut vuosituhannen alun jälkeen toistuvien pettymyksien tuottajaksi.
– Niin ne ajat muuttuvat.
