Voi olla, että kolmas maailmansota on nyt näinä aikoina alkanut, alkoihan se ensimmäinen ja toinenkin ensin ”paikallisesti”, mutta laajeni sitten.
Mutta se nyt on ilmeisen pieni ongelma, koska on ilmennyt suurempikin ongelma! Mikä Suomessa on viime aikoina todella huolettanut yli kaiken, otsikoiden ja keskusteluiden perusteella? Vastaus: Jääkiekon pelaajan pelipaita!
Ansioitunut pelaaja, TPS:n hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta ja pelaamasta sateenkaarivärityksellä varustetussa paidassa. Kuitenkin hän hyvin selkeästi sanoi kunnioittavansa kaikkia ihmisiä ja heidän tasavertaisuuttaan.
Silti syntyi tällainen maailman lopun meininki ja itku! Huomatkaa nyt: Hän ei kieltäytynyt pelaamasta ottelussa, joka oli ns. ”pride”- ottelu! Olisihan joku voinut kieltäytyä pelaamasta koko ottelussa, se olisi ollut jo vähän kinkkisempi tilanne juridisesti.
Savinainen ei kieltäytynyt pelaamasta perinteisessä ”työhaalarissa”, ottelussa, jossa oli selvästi myös poliittinen agenda. Eihän työnantaja voi vaatia työpaikalla työntekijältään poliittista pakkopukeutumista.
Kansanedustajiltakin vaaditaan tiettyä pukukoodia, ”työhaalaria”, mutta mitäs luulette, jos kaikkia kansanedustajia vaadittaisiin jonain työpäivänä, pukeutumaan sateenkaaritunnuspaitoihin, niin onnistuisiko… Ei todellakaan, ja se on ihan perusteltua.
Ongelmia syntyy ennen pitkää, kun urheiluseurojen hallituksiin raahataan politiikkoja, koska heillä on taipumus politikoida sielläkin. Seurat haluavat tunnettujen politiikkojen kautta näkyvyyttä, mutta tuskin nähdyn kaltaista.
Monet hävisivät tässä casessa: Pelaaja, joka joutui syyttä poliittiseksi sylkykupiksi, seura ja poliitikko Sofia Virta (vihr.), joka munasi itsensä ja joutui lähtemään seuran hallituksesta.
Politiikka ja urheilu tulee pitää erossa toisistaan! Ennen näin pitkälti pyrittiinkin toimimaan.
On ymmärrettävää, että esimerkiksi Venäjä on nyt suljettu pääosin pois kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Kuitenkin olisi aina syytä olla polttamatta kaikkia siltoja, koska nuo sillat edustavat ja symboloivat neuvottelumahdollisuuksia sekä myös kilpaurheilullista kanssakäymistä.
Kansainvälinen kilpaurheilu ilman politiikkaa on tosiasiassa rauhan työtä.