Venäjä haluaa pelotella eurooppalaisia poliitikkoja iskiessään lähelle heitä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila STT:lle. Venäjän hallinnosta on toistuvasti vastustettu Euroopan tukea Ukrainalle.
– Halutaan antaa ihan suoria signaaleja siitä, että ette ole turvassa, Lassila sanoo.
Ukrainan valtiollinen rautatieyhtiö kertoi sunnuntaina, että länsiukrainalaisella rautatieasemalla oli paikalla muun muassa Britannian entinen pääministeri Boris Johnson vain vähän ennen Venäjän drooni-iskua matkustajajunan veturiin. Junassa oli mukana myös muun muassa eurooppalaisia johtajia.
Mediatietojen mukaan noin tuntia ennen iskua myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania ja Suomen entistä pääministeriä Sanna Marinia kuljettanut juna oli ollut asemalla, johon Venäjä iski.
Lassilasta ei ole yllättävää, että Venäjä iskee lähelle kansainvälistä johtoa.
– Jos ajatellaan, kuinka paljon Kremlistä on ilmaistu yhä kasvavaa närkästystä Euroopan osoittamasta tuesta Ukrainalle, Lassila sanoo.
Kääntyykö pelote Venäjän eduksi?
Lassilan arvion mukaan Venäjällä todennäköisesti toivotaan, että iskuilla on pelotevaikutus ja että tilanne kääntyisi Venäjän eduksi.
– Eli että länsimaiset poliitikot ja ylipäätään läntiset Ukrainan tukijat tulisivat säikymmiksi ja lopettaisivat Ukrainan tuen tai hillitsisivät sitä, Lassila pohtii.
– Onneksi tulos on ollut yleensä aivan päinvastainen.
Lassila tuo esiin, että Venäjällä on korkeampi kynnys tehdä ilmaiskuja, kun paikalla on yhdysvaltalaisia johtajia, kuin jos paikalla on eurooppalaisia.
Venäjä on yrittänyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin myötävaikutuksella saada itselleen edullisen aseman rauhanneuvotteluissa.
– On aivan selvää, että silloin kun Steve Witkoff ja Jared Kushner ovat siellä, ei tietenkään mitään isketä. En usko, että sitä riskiä halutaan ottaa.
Trumpin erityislähettiläät Witkoff ja Kushner olivat aiemmin tässä kuussa neuvottelumatkalla Moskovassa ja Kiovassa.
Kun Suomen presidentti Alexander Stubb oli vierailulla Kiovassa Ukrainan itsenäisyyspäivän aikaan viime kuussa, Stubb ja muita eurooppalaisia evakuoitiin pommisuojaan.
– Sillä haetaan hyvin primitiivistä pelotevaikutusta siitä, että nyt läntiset ja eurooppalaiset johtajat tulisivat järkiinsä, koska eivät ole siellä turvassa, Lassila sanoo.
Lassila pohtii, että Venäjä saisi tavoitteitaan läpi, jos iskujen lisääntyessä Euroopan johtajat eivät enää matkustaisi Ukrainaan. Hän kuitenkin toivoo, että kansainväliset johtajat uskaltavat jatkossakin käydä Ukrainassa.
Ukrainan ilmapuolustus kaipaa tukea
Lassila huomauttaa, että Ukrainan ilmapuolustus on paljolti läntisen avun varassa ja kriittinen kysymys Ukrainan kannalta. Ukraina on monesti sanonut, että se tarvitsee lisää tukea ilmatorjuntaan.
– Ajatellaanko sitten, että eurooppalaiset eivät voi antaa ilmatorjunta-aseistusta Ukrainalle siinä pelossa, että itselläkin pitää olla varastoja. Ehkä sen prioriteetin pitäisi kuitenkin tässä tilanteessa olla Ukrainassa, Lassila sanoo.
– En usko, että näillä iskuilla saavutettaisiin sitä, että Eurooppa luopuisi tai hillitsisi Ukrainan auttamista iskujen pelon tai ylipäätään eskaloitumisen pelon vuoksi.
