Kun Phumzile Mlambo–Ngcuka oli koulutyttö Etelä-Afrikassa, hän kävi maan apartheid-politiikan takia huonompaa koulua kuin valkoiset lapset.
– Opettajamme pelastivat meidät. He rohkaisivat meitä, että emme hyväksyisi syrjintää, vaan taistelisimme oikeuksiemme puolesta, Mlambo-Ngcuka kertoo hotellissa Helsingin Katajanokalla.
Hän oli viime viikolla jälleen kerran vierailulla Suomessa, koska Suomi kuuluu Mlambo-Ngcukan johtaman YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin suurimpiin perusrahoittajiin. UN Womenin työtä on edistää maailman tyttöjen parempaa elämää.
Rotuerottelu oli arkipäivää Mlambo-Ngcukan lapsuudessa, mutta nuorena hän huomasi monissa tilanteissa myös eron tyttöjen ja poikien mahdollisuuksissa.
– Miehet olivat kotona perheenpäitä, he olivat pomoja työpaikoilla ja kirkon johtajat olivat miehiä.
Nuori eteläafrikkalaistyttö aktivoitui Nuorten naisten kristillisessä yhteisössä NNKY:ssä, jossa keskusteltiin paljon tasa-arvosta. Hänellä oli intohimoa politiikkaan ja luokka- ja sukupuolikysymyksiin. Sillä tiellä hän on edelleen.
Lapsiavioliitot kielletty jo Malawissa, Keniassa ja Tansaniassa
Mlambo-Ngcuka pitää suurimpana ongelmana väkivaltaa, jonka kohteeksi naiset ja tytöt joutuvat niin rikkaissa kuin köyhissä maissa.
Tärkeimpänä saavutuksena järjestölleen hän pitää naisia syrjivän lainsäädännön muuttamista useissa maissa. On paljon maita, joissa lait eivät suojele naista väkivallalta. Esimerkiksi perheväkivaltaa ei katsota rikokseksi.
– Kaikki järjestöt eivät pysty vaikuttamaan hallitusten lainvalmisteluun. YK-järjestöillä se mahdollisuus on. Meillä on pienet resurssit, mutta vahva mandaatti.
Mlambo-Ngcuka ottaa esimerkiksi Libanonin, jossa raiskaaja aiemmin välttyi seuraamuksilta, jos hän meni naimisiin uhrinsa kanssa. Un Womenin vaikutuksella nyt raiskaajat joutuvat vastuuseen teostaan, eikä tyttöjen tarvitse jatkaa kärsimystään avioliitossa raiskaajansa kanssa.
– Lapsiavioliitot ovat nyt vaikuttamistyömme ansiosta kiellettyjä Malawissa, Keniassa, Gambiassa ja Tansaniassa ja pian Nepalissa. Samoin latinalaisessa Amerikassa olemme onnistuneet kieltämään lapsiavioliittoja. Meillä on yhä paljon tekemistä, mutta on rohkaisevaa, mitä olemme jo saaneet aikaiseksi.
Mahdollisimman moni hyötyy lakimuutoksesta
Tavoitteena on lopettaa lapsiavioliitot ja ympärileikkaukset koko Afrikassa.
– Minäkin olisin kymmenen vuotta sitten sanonut, että tällaisia lakeja on todella vaikea saada koko Afrikkaan. Nyt olen jo saanut nähdä muutoksen.
Liberiassa ihmiset ymmärsivät veristen ympärileikkauksien vaarallisuuden viimeistään ebolan aikaan, jolloin tauti tarttui ympärileikkauksissa.
Mlambo-Ngcukan mukaan lainsäädäntö on tehokasta työtä senkin takia, että laki koskee kaikkia kansalaisia, mahdollisimman moni hyötyy.
– On valtava määrä naisia, joiden elämän olemme muuttaneet. Totta kai edelleen pitää seurata, että lakeja noudatetaan.
Lakivalmistelun aikana tärkeä asia saa julkisuutta ja epäkohdista voidaan käydä laaja keskustelu.
Ruandan naiset saavat nyt maataloudesta tuloja
Hän korostaa koulutuksen merkitystä tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa.
– Meidän tehtävämme on antaa toinen tilaisuus, jos nainen ei ole lapsena päässyt kouluun tai on joutunut keskeyttämään koulun.
UN Womenin yksi tavoite on saada naiset myös taloudellisesti itsenäisiksi. Esimerkiksi Ruandassa järjestöllä on ollut neljä vuotta hanke, jossa tuetaan naisten tulojen hankkimista maataloudessa.
– Useissa maissa juuri naiset kasvattavat viljaa, naiset eivät vain saa työstä mitään taloudellista hyötyä.
Mlambo-Ngcukan mukaan syynä on, että naiset eivät omista maata, eikä ole ketään, jolle he myyvät viljan tai vihannekset.
– Olemme auttaneet naisia rekisteröimään viljelymaansa. Nyt nainen voi sanoa: "Hei, olen Phumzile, minulla on näin paljon viljelypinta-alaa ja tuotan näin paljon viljaa."
Jokaisen sadonkorjuun aikana tehdään kirjanpito, miten paljon naiset saavat myyntiin ja sitä voidaan taas verrata seuraavaan kauteen. Näin naiset voivat seurata, miten heidän tulonsa kehittyvät.
– Olemme auttaneet naisia perustamaan ryhmiä, he voivat myydä yhdessä ja vertailla, mistä saavat parhaan hinnan tuotteilleen.
Ruandassa hyvin toiminutta mallia on jo levitetty esimerkiksi Senegaliin, Norsunluurannikolle, Keniaan ja Etelä-Afrikkaan ja pian Haitille.
Pääjohtaja toivoo Suomen tuen kasvamista entiselle tasolle
Suomi on UN Womenin neljänneksi suurin perusrahoittaja. Mitä Suomen tuella on tehty?
– Perusrahoituksen avulla olemme juuri voineet vaikuttaa lainsäädäntöön eri maissa. Suomi tukee vahvasti koulutusta muun muassa Afganistanissa, Etiopiasssa ja Nepalissa. Suomi tukee myös humanitaarisessa avussa ja naisten poliittisen osallistumisen tukemisessa.
Suomi on yhä UN Womenin suurimpia perusrahoittajia, mutta ennen hallituksen kehitysmäärärahojen leikkausta, Suomi oli vuonna 2014 UN Womenin suurin perusrahoittaja.
– Toivon tietysti, että Suomen perusrahoitus palautuisi aikaisemmalle tasolle ja jopa kasvaisi siitä. Suomen hallituksen ja UN Womenin tavoitteet ovat yhteiset.
Liberiassa hyviä kokemuksia naissotilaista
Hän ottaa esimerkiksi Suomen antaman naisten sotilaskoulutuksen.
Mlambo-Ncgukan mukaan on näyttöä, että kun naisia on enemmän sotilaina, rauhanturvaajina ja poliiseina, naisiin kohdistuva väkivalta vähenee.
– Naiset myös kiinnittivät enemmän huomiota koko yhteisön asioihin, he eivät toimi vain sotilaina. Liberiassa ja Haitissa on kerrottu, että naissotilaat ovat parantaneet tilannetta. He ottavat huomioon lapset ja he kiinnittävät huomiota terveydenhuoltoon, rohkaisevat tyttöjä kouluun ja ovat roolimalleina
– Miten erilainen maailma voi olla, jos naiset ja miehet ovat tasavertaisesti puolustamassa turvallisuutta. Erityisen tärkeää se on maissa, joissa poliisi ja armeija eivät nykyisin toimi oikein, eivätkä huolehdi naisten ja lasten turvallisuudesta.
UN Women
Fakta
Järjestön toiminta alkoi vuoden 2011 alussa, Suomi on tukenut järjestöä sen perustamisesta alkaen.
90 maassa naisten oikeuksien puolustamista.
Suomi on neljänneksi suurin perusrahoittaja ja antaa perusrahoituksen lisäksi kohdennettua rahoitusta maatason hankkeisiin. Suomen perusrahoitus on 10 miljoonaa euroa.
Vielä vuonna 2014 Suomi oli UN Womenin suurin perusrahoittaja 20 miljoonalla eurolla, mutta hallituksen kehitysyhteistyön leikkaukset ovat puolittaneet myös Suomen perusrahoituksen.
YK-järjestöistä Suomi tukee toiseksi eniten UN Womenia ja eniten YK:n väestörahastoa UNFPA:ta, joka pyrkii edistämään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuuluu UN Womenin HeForShe-aloitteen IMPACT Champions -ryhmään. Ryhmään kuuluu kymmenen valtion ja hallituksen päämiestä, kymmenen yritysjohtajaa ja kymmenen yliopiston johtajaa, jotka ovat sitoutuneet edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Niinistön sitoumukset koskevat naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä, YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 toimeenpanoa ja naisten taloudellisen johtajuuden edistämistä.
Elämää ilman väkivaltaa
Joka kolmas nainen maailmassa joutuu väkivallan kohteeksi. Yli 600 miljoonaa naista asuu maissa, joissa perheväkivalta ei ole rikos.
Sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot ja seksuaalinen väkivalta ovat laajalle levinneitä ihmisoikeusloukkauksia.
Tukee naisten omia tuloja
Noin 650 miljoonaa tyttöä on avioitunut ennen kuin täyttää 18. Lapsiavioliitto johtaa usein varhaiseen raskauteen, keskeyttää koulunkäynnin, rajoittaa tyttöjen mahdollisuuksia ja lisää heidän riskiään kohdata lähisuhdeväkivaltaa.
Intialaisista tytöistä lähes puolet naitetaan ennen täysi-ikäiseksi tulemista, maaseudulla selvä enemmistö.
Vahvistaa demokratiaa
ihmisoikeuksia ja naisten osallistumista päätöksentekoon.
Tukee naisia konflikteissa
katastrofeissa ja rauhanrakennuksessa.
Seksuaalista väkivaltaa käytetään konflikteissa myös tietoisena sodankäynnin taktiikkana siviiliväestön häpäisemiseksi.
UN Women on muun muassa syyrialaisten pakolaisnaisten tukena pakolaisleireillä Syyrian lisäksi Irakissa, Libanonissa ja Turkissa.
Naisia koulutetaan kriisin aikana, niin että heillä on sodan loputtuakin taidot jatkaa tavallista arkea.
Hannamari Ahonen