Valtakunnanvouti Juhani Toukola pitää järkevänä hallituksen päätöstä lykätä ulosmittausta, kun velallinen on pitkän työttömyyden jälkeen työllistynyt.
Hallitus päätti puoliväliriihessä, että ulosottomiehen tulee myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle lykkäystä ulosoton alkamiseen, jos velallinen sitä pyytää. Lykkäyskuukausien määrää pidennetään neljästä kuuteen kuukauteen.
Jo nykylain mukaan on ollut mahdollista hakea enintään neljä kuukautta viivästystä ulosottoon. Nyt se on ollut harkinnanvaraista, kun hallituksen linjauksen mukaan siitä tulee pienituloisille nyt oikeus.
– Mutta nykyistä mahdollisuutta on hyödynnetty tosi vähän, ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamista valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Mari Aalto oikeusministeriöstä sanoo.
– Se kuulostaa etenkin järkevältä, että helpotetaan etenkin kaikkein pienituloisimpien tilannetta, valtakunnanvouti Toukola sanoo.
Velallisen oikeus lykkäyskuukausiin rajoitetaan alimpiin tulonsaajaryhmiin, joissa sosiaalitukien suuruus vaikuttaa eniten työn vastaanottamiseen.
Parempituloisilla velallisilla lykkäysmahdollisuus säilyy harkinnanvaraisena. Hallitus linjasi, että ulosottomiehelle jätetään kuitenkin harkintavaltaa sellaisiin tilanteisiin, joissa säännöstä käytetään väärin.
– Ja sekin on hyvä, että on suurituloisempien ulosoton viivästyttämisessä on harkintavaltaa, Toukola sanoo.
Toukolan
mielestä hallituksen päätös on järkevä, koska on ihan yleistä, että velkaantunut ei ota työpaikkaa vastaan, koska palkasta lohkaistaan suoraan osa velkojen maksuun.
– Ja tämän jälkeenkin jää niitä, jotka katsovat, että elävät mieluummin tukien varassa, jos palkasta menee aina osuus suoraan ulosottoon. Vaikka velallisen eduksi se lopulta koituu, että velat tulee maksettua.
Toukolan mukaan nyrkkisääntö on, että velallisen nettopalkasta eli verojen jälkeen käteen jäävästä palkasta kolmasosa menee ulosottoon.
– Eli jos nettopalkka on 1800 euroa, siitä 600 euroa menee suoraan ulosottoon. Sitten on suojaosa, mikä tarkoittaa, että aina pitää kuitenkin jäädä käteen noin 700 euroa kuukaudessa. Ja jos velallisella on huollettavia, niin kutakin huollettavaa kohtaa pitää jäädä tietty summa.
Kun pienituloisen nettopalkka on vain kaksi kertaa suojaosan määrä eli noin 1400 euroa, menee ulosottoon vähemmän kuin kolmasosa.
Suurituloisilla velallisilla voi mennä enemmän kuin kolmasosa nettopalkasta ulosottoon, enintään kuitenkin puolet.
– Eli jos nettopalkka olisi 5000 euroa, siitä voi mennä ulosottoon 2 500 euroa.
Viime vuoden lopussa ulosotossa oli 244 00 henkilöä, kun heitä vuonna 2015 oli 203 000. Ulosottovelallisten ulosottovelka oli viime vuonna yhteensä 4,2 miljardia euroa.
Ulosottovelallisista tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 40 000, erikseen ei ole tilastoitu pitkäaikaistyöttömien määrää. Silti ulosoton viivästyttämisen työllistämisvaikutus jää arvion mukaan vaatimattomaksi eli alle 1 000 työllistyneeseen.
– On paljon muita syitä, miksi työtön ei työllisty. Ulosotto ei ole kuin yksi syy muiden joukossa, lainsäädäntöneuvos Mari Aalto sanoo.
Hallituksen päätös voi viivästyttää ulosmittausta noin 1–6 miljoonalla eurolla vuodessa. Pitkällä aikavälillä ulosoton viivästyttäminen parantaa tilannetta työllistymisen ansiosta.
Hannamari Ahonen