Ulkonäöllä on merkittävä vaikutus pankinjohtajien palkitsemiseen ja palkkioiden muodostumiseen.
Kasvonpiirteiltään hyvännäköiset yhdysvaltalaispankkien toimitusjohtajat ansaitsevat keskimäärin miljoona dollaria enemmän vuodessa kuin toimitusjohtajat, jotka ovat kasvonpiirteiltään vähemmän viehättäviä.
Tämä selviää äskettäin Journal of Economics and Business -lehdessä julkaistusta Vaasan yliopiston ja Hankenin tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin toimitusjohtajien kasvonpiirteiden viehättävyyden ja palkitsemisen välistä yhteyttä pankkialalla.
– Keskimääräistä hyvännäköisempien pankinjohtajien vuotuinen kokonaispalkkio on noin 24 prosenttia korkeampi kuin heidän vähemmän hyvännäköisillä kollegoillaan, kertoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa.
Tutkimushankkeeseen ovat Vähämaan lisäksi osallistuneet laskentatoimen apulaisprofessori Mikko Ranta ja projektitutkija Shaker Ahmed Vaasan yliopistosta sekä Hankenin rahoituksen apulaisprofessori Emilia Vähämaa.
Kauneudesta on hyötyä
Tutkimuksessa puhutaan kauneuspreemiosta eli lisästä, joka työntekijöille maksetaan miellyttävän ulkonäön perusteella. Kun verrataan samassa ammatissa ja asemassa olevia ihmisiä, on havaittu, että hyvännäköisille työntekijöille maksetaan keskimäärin enemmän.
Tutkimusaineistoon kuului 167 yhdysvaltalaista pankkia ja 272 toimitusjohtajaa. Tutkijat hyödynsivät koneoppimista arvioidakseen pankkien toimitusjohtajien kasvojen ulkonäköä mahdollisimman objektiivisesti. Mikko Ranta rakensi koneoppimismallin, joka arvioi pankinjohtajan ulkonäköä asteikolla yhdestä viiteen.
Mallin viehättävyyspisteytys perustui ihmisten subjektiiviseen käsitykseen kauniista ulkonäöstä. Sitä varten rakennettiin harjoitusaineisto, joka koostui isosta määrä kasvokuvia ja niihin liitetyistä suuren ihmisjoukon subjektiivisista arvioista kuvan henkilön ulkonäöstä.
– Yhdysvaltalaiset pankinjohtajat ovat hyvin homogeeninen joukko noin 50–60-vuotiaita valkoisia miehiä. Kokeilimme koneoppimismalliamme tätä ikäryhmää edustavan ja yleisesti hyvännäköisenä pidetyn näyttelijä George Clooneyn kuvilla, joille malli antoi 4,2-4,5 pistettä kuvasta riippuen. Pankinjohtajien kasvonpiirteiden keskimääräinen viehättävyyspisteytys puolestaan oli 2,7, Vähämaa kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei kauneuslisää pankinjohtajien palkitsemisessa voi selittää sellaisilla ominaisuuksilla, kuten ikä, sukupuoli tai etninen tausta. Kauneuspreemio eli lisä, joka työntekijöille maksetaan miellyttävän ulkonäön perusteella, on siis olemassa myös korkeapalkkaisten toimitusjohtajien työmarkkinoilla.
– Hyvästä ulkonäöstä on hyötyä pankinjohtajille. Tuloksemme osoittavat, että ulkonäöllä on merkittävä positiivinen vaikutus pankkien toimitusjohtajien kokonaispalkkioon ja erityisesti johtajien harkinnanvaraiseen suoritusperusteiseen palkitsemiseen, sanoo Sami Vähämaa.
