Maahanmuuttajat eivät tiedä äänioikeudestaan. Se on merkittävin syy ulkomaan kansalaisten pieneen äänestysprosenttiin kuntavaaleissa.
39 prosenttia maahanmuuttajista, jotka eivät äänestäneet viime kunnallisvaaleissa, eivät myöskään tienneet äänioikeudestaan.
Näin kertoo Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija, valtiotieteen tohtorin Merja Jutila Roon .
Vaikka tietoa kuntavaaleista on tarjolla monella kielellä, on suurin ongelma silti ulkomaan kansalaisten ja maahanmuuttajien saavutettavuus.
– Yritämme tavoittaa ihmisiä, mutta se, onnistutaanko tässä, ei aina ole ihan varmaa. Kaikesta huolimatta tieto ei pääse perille, oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen sanoo.
Hänen mukaansa tiedottamisessa onkin parannettavaa.
– On tätä ainakin yritetty hoitaa Suomessa ja erilaisia aktivointiyrityksiä on ollut, Aaltonen sanoo.
Ulkomaan kansalaisten kuntavaalien äänestysprosentti on Suomessa selvästi alhaisempi kuin kantaväestön keskimäärin.
Vuoden 2012 vaaleissa keskimääräinen äänestysaktiivisuus oli lähempänä 60 prosenttia, mutta vain viidesosa ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.
Myös pohjoismaalaisittain ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus on huomattavan alhainen, sillä Ruotsissa vastaava luku oli edellisissä kuntavaaleissa lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Missään ei sanota, että "sinulla on äänioikeus"
Jutila Roonin mukaan viranomaisten tehtävänä on tiedottaa äänioikeudesta ja pitää huoli, että tieto on myös hyvin saatavilla.
Myös puolueiden tulisi Jutila Roonin mukaan kohdentaa enemmän tietoa maahanmuuttajille ja kertoa eroista puolueiden välillä.
Jokainen äänioikeutettu saa äänioikeudestaan ilmoituksen, mutta vain suomeksi ja ruotsiksi.
Jutila Roonin mukaan vaadittaisiin kuitenkin lakimuutos, jotta ilmoituskortti voitaisiin tarjota myös muilla kielillä.
Hän ehdottaakin, että ilmoituksen ohella lähetettäisiin lappunen, jossa lukisi useammalla kielellä, että paperissa on kyse äänioikeudesta.
Aaltonen pitää Jutila Roonin ehdotusta usealla kielellä varustetun lapun tarjoamisesta hyvänä kehittämisehdotuksena.
Hän kuitenkin muistuttaa, että äänioikeuden ilmoituskortista löytyy englanniksi linkkaus verkkosivuille, joista löytyy lisää tietoa kuntavaaleista. Oikeusministeriö tarjoaa verkkosivuillaan tietoa kuntavaaleista 24 kielellä.
Aaltosen mukaan Väestörekisterikeskus myös lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja tiedotteen siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus. Tämä tieto lähtee suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, somaliksi ja venäjäksi.
Jutila Roonin mielestä Väestörekisterikeskuksen kirje ei kuitenkaan ole tarpeeksi selkeä. Liitteenä oleva tiedote on hänen mukaansa vaikeaselkoista virastokieltä.
Vaikka siinä on selvitetty, millä perustein äänioikeus kuntavaaleissa määräytyy, ei missään sanota Jutila Roonin mukaan suoraan, että "sinulla on äänioikeus."
– Olen ehdottanut, että tätä pakettia selkeytettäisiin ja liitettäisiin mukaan vaikka värikuva äänioikeusilmoituksesta tekstillä, jossa sanotaan selkeästi, että jos saat tämän lapun postissa, niin sinulla on äänioikeus Suomen kuntavaaleissa, Jutila Roon sanoo.
Kuntavaaleissa panostetaan maahanmuuttajien tiedottamiseen
Jutila Roon myös parantaisi ulkomainontaa ja tiedon tarjoamista sosiaalisessa mediassa. Aaltosen mukaan esimerkiksi Kuntaliitto aikoo tänä vuonna panostaa kuntavaaleissa myös maahanmuuttajille suunnattuun tiedottamiseen.
Oikeusministeriöllä on myös olemassa kolmikieliset selkovideot vaaleista.
Ministeriö myös rahoittaa yhdessä etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa Moniheli ry:n toteuttamaa vaalipaneelitilaisuuksien sarjaa, joka kiertää ympäri Suomea parillakymmenellä paikkakunnalla.
Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä tällä hetkellä melko alhainen, mutta se tulee kasvamaan. Jutila Roonin mielestä maahanmuuttajien äänestysinnon nostamiseksi tulisikin työskennellä entistä enemmän.
– Yhteiskunnan eheyden kannalta tulee ongelmia, jos meillä on kasvava joukko ihmisiä jotka eivät tunne itseään osaksi suomalaista yhteiskuntaa, Jutila Roon sanoo.
Tutkimuksen mukaan Viron ja Venäjän kansalaiset usein tietävät oikeudestaan, mutta he eivät ole kiinnostuneita äänestämään. Monet muut taas eivät ole saaneet tietoa vaaleista ja äänioikeudestaan, vaikka kiinnostusta äänestämiseen löytyisikin.
– Heillä ei ole tarpeeksi tietoa suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä, eikä siitä, mistä he olisivat ylipäätään äänestämässä.
Äänioikeus kuntavaaleissa on 18-vuotiaalla Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeus on vastaavasti myös muun valtion kansalaisella, jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.
PÄIVI LAKKA
