Ennusteiden mukaan sää lämpenee Suomessa. Hellejaksot ovat yleisiä ja lämpötilaennätyksiä rikotaan.
Korkea lämpötila aiheuttaa haittaa ihmisten hyvinvoinnille asunnoissa, työpaikoilla ja erityisesti hoitolaitoksissa. Sote-valmistelijat pohtivat miten asia tulisi ottaa huomioon, kun monitasoisia sote-säädöksiä laaditaan.
Monet tahot käsittelevät aihetta kuuman kesän jälkeen. On arvioitu mitä pitäisi tehdä, jos 25-30 asteen lämpötiloja on pitempään tulvaisuuden kesinä.
Ulkoilman lämpötila on luonnonilmiö, johon emme voi vaikuttaa. Korkeaa lämpötilaa voimme tehokkaasti alentaa vain jäähdyttämällä huoneilmaa jäähdytyslaitteilla. Investoinnit, käyttö, ja ylläpito ovat merkittäviä kustannuseriä. Pitemmällä aikavälillä taakse päin tarkasteltaessa hellepäivin määrä on keskimääräisesti vähäinen, jolloin jäähdytyksen kokonaiskustannus hellepäivää kohti nousee korkeaksi.
Käytön puutteessa ja huoltotoimien unohtuessa jäähdytyslaitteiden käyttöhäiriöriski kasvaa. Hellejaksojen jälkeen ja niiden aikana havaitaan tavallisuudesta poikkeavia sisäilmaongelmia.
Miten hyvin tunnetaan jäähdytyksen riskit rakenteille asuinrakennuksissa ja julkisissa tiloissa. Ovatko jäähdytettyjen tilojen rakentamismääräykset ajantasaisia ?
Kesällä saattaa olla 30 asteen lämpötila, ulkoilman suhteellisen kosteuden ollessa 80 %. Sisäilman ollessa viileää voi tapahtua kondensoitumista höyrysulun ulkopuolelle jolloin lämpöeristeet ja rakennuksen runkorakenteet voivat kastua. Seurauksena voivat olla sisäilmaongelmat.
Ilmiö voi esiintyä eteenkin pientaloissa, joissa ilmalämpöpumppua käytetään jäähdytykseen.
Työurallani ja myöhemminkin olen kuullut ihmisten kielteistä arviointia jäähdytyksen sivuvaikutuksista, vedon tunteesta, ja sisäilmaoireiluista käytettäessä jäähdytyslaitteita.
Keskusteluun sisäilman laadusta liittyy paljon virheellisiä käsityksiä, nimityksien ja terminologian väärin ymmärtämistä ja tietämättömyyttä. Rakentamismääräyskokoelmassa on 21 käsiteselostusta sisäilmasta.
Kaksi esimerkkiä sisäilman laatutermeistä.
Ilmanvaihto: Huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla.
Ilmastointi: Huoneilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeiden hallintaa tulo-, tai kierrätysilmaa käsittelemällä.
Tavanomaisen kerrostalon asukkaalle, tai hoitolaitoksen asiakkaille sekä henkilökunnalle ja työ/toimitilojen käyttäjille ei olekaan tärkeää eikä oleellista puhutaanko ilmanvaihdosta, vai ilmastoinnista.
Tärkeintä on siedettävät olosuhteet asunnoissa ja työpaikoilla.
Miten tilannetta voitaisiin parantaa? Jäähdytysjärjestelmät tuskin yleistyvät kovin nopeasti.
Ilmastonmuutokseen ja korkeiden lämpötilojen haittojen torjuntaan olisi luontevinta ja halvinta käyttää passiivisia keinoja. Asia pitäisi ottaa osatekijänä huomioon jo kaavoituksessa käyttäen hyväksi maastonmuotoja, rakentamisen korkeussuhteita, rakennuskorkeutta, ilmansuuntia, tuuliolosuhteita ja muita luonnollisia keinoja. Keinojen tulisi olla käänteisiä ja tasapainoisia niiden keinojen kanssa, joita käytetään rakennusten suunnittelussa, kun tehdään esimerkiksi auringon lämpöenergian hyödyntämisestä ratkaisuja rakennusten lämpöenergiatalouteen.
Meneillään on kehitys, jolla pyritään asuntojen lämpötaloudessa lähes nollatasoiseen lämpöenergian kulutukseen lämpöeristeitä ja rakenteita muuttamalla sekä ottamalla talteen kaikki hukkalämpö.
Ei olekaan edullista tehdä esimerkiksi isoja, näyttäviä lasipintoja etelän suuntaan, koska samalla aiheutetaan sisätiloihin ylilämpöä. Matalan U-arvon omaavissa ikkunoissa lämpö ei pääse karkaamaan ulos.
Tapahtuuko kehitystyössä niin, että ”on lähdetty sutta (kylmää) pakoon, ja onkin tullut karhu ( ylilämpö) vastaan”.
Lämmön sitomis-, ja luovuttamisominaisuuksiltaan tasapainpainoiset, toimivat ja turvalliset rakennusmateriaalit ovat yksi osatekijä. Vanha hirsinen ja perinteinen torppa, jossa on pienet ikkunat, on kesällä ihan siedettävä paikka asua.
1970-luvulla ensimmäisen energiakriisin seurauksena valtiovalta sääti hyvin nopeasti rakentamista ja energian käyttöä määrääviä säädöksiä. Rakennusten teknisiä ominaisuuksia parannettiin, lasipintojen määrää ulkoseinissä rajoitettiin ja talotekniikkaa kehitettiin.
Maan johtavilla asiantuntijoilla onkin edessään kamppailu luonnonvoimia vastaan, kun pitää yhtä aikaa rakentaa energiaa säästävästi kylmän vaikutuksien takia, ja samanaikaisesti torjua haitallista ylilämpöä.
Mistä löytyvät ne viisaat, jotka ongelman ratkaisevat.
Jäähdytyskin on periaatteessa yksinkertainen asia. Nesteen haihtuminen sitoo lämpöä.
Käytännön esimerkin opin asevelvollisuusaikana. Metallinen kenttäpullo oli päällystetty huovalla. Huovan tarkoitukseksi kerrottiin, että kastelemalla huopa kesäolosuhteissa juoma pysyy viileänä.
Ihmisten sietokyky on muuttunut. Herkkyys reagoida on muuttunut. Muutama vuosikymmen sitten helteet olivat hyvä asia. Niitetty heinä kuivui pellolla, sitä ei tarvinnut seivästää kuivumaan. Erään tutkimuksen mukaan työpaikoilla vain noin 20 % ihmisistä oli täysin tyytyväisiä sisäilmaan.
Pitkäaikaisten säätilastojen mukaan Suomessa on touko-syyskuun aikana keskimäärin 33 hellepäivää, eli sellaista päivää, jolloin helleraja + 25 astetta on ylittynyt ” jossakin” Suomessa. Hellepäivien kokonaismäärä on laskenut vuodesta 2001 alkaen.
Lämmityskausi, eli kylmä kestää keskimäärin syys-lokakuulta huhti-toukokuulle. Pitkäjaksoisia kovia pakkaskausia on melko harvoin. Kylmä sää ja sen haittavaikutukset ovat mielestäni paljon vakavampi ongelma kuin hellejaksot. Suojautuminen kylmältä on paljon vaativampaa ja keinoja kylmän torjuntaan on vähemmän kuin helteen haittavaikutuksien torjuntaan.
Energiakriisi on lisännyt tarvetta suunnitella rakennukset tasapainoisesti helteen ja pakkasen kestäviksi.
Sota ja laajan sodan uhka on lisännyt suojautumisen tarvetta sodan välittömiltä seurauksilta.
Väestönsuojat ovat tiloja, joihin voidaan suojautua helteeltä ja pakkaselta, jos yhteiskunnan infra vaurioituu.
Olavi Laitala
Vaasa