Ukrainan ylle lankesi tällä viikolla epäilyksen varjo Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksistä parin vuoden takaa, kun paljastui, että ukrainalaismies oli saanut Saksassa pidätysmääräyksen sabotoimisesta epäiltynä.
STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että jos Ukraina osoittautuisi syylliseksi, voisi se heikentää ainakin Saksan ja Ukrainan suhteita.
Ukrainalle tämä olisi epäonni: Saksa on ollut Yhdysvaltojen jälkeen Ukrainan tärkein tukija taistelussa maahan hyökänneitä Venäjän joukkoja vastaan.
– Saksassa tämä toki vaikuttaa ukrainalaisten maineeseen siten, että siellä Ukrainan maine heikkenee. Näin ollen se varmaankin vaikuttaa jossain määrin halukkuuteen tukea Ukrainaa, arvelee Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Nord Stream on Savolaisen mukaan "huippuesimerkki" siitä, miten hybridioperointi voi vaikuttaa valtioiden välisiin asetelmiin.
Räjähdykset Nord Stream -kaasuputkissa syyskuussa 2022, juuri ennen talvea, katkaisivat merkittävän kaasulähteen Venäjältä Saksaan. Maakaasua käytetään Saksassa yleisesti talojen lämmittämiseen. Iski energiakriisi, sähkön hinnat lähtivät nousukiitoon ja Saksa joutui jarruttamaan viimeisten ydinvoimaloidensa sulkemista.
– Kaasuputkivaurio vähensi Keski-Euroopassa myynnissä olleen kaasun määrää ja vaikutti meillä Suomessakin nähtyihin painajaismaisiin sähkön hintoihin, Savolainen muistuttaa.
Euroopan "punaiset linjat" venyneet
Myös Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau epäilee, että Saksan ja Ukrainan välit voisivat huonontua, jos Ukraina osoittautuisi syylliseksi, vaikkakin lännessä mielipiteet ovat muuttuneet sodan alkupäivistä sallivammiksi Ukrainaa kohtaan.
Ukrainan osoittautuminen syylliseksi Nord Stream -räjähdyksiin voisi silti vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja päättäväisesti Ukrainan avunpyyntöihin vastataan.
– Jos Saksa ei olisi sitoutunut (tukemaan Ukrainaa) alun perin, monet pienemmät maat olisivat alkaneet kyseenalaistaa, pitäisikö niiden toimia yhtä päättäväisesti, Nizhnikau sanoo.
– Meni jonkin aikaa, ennen kuin koko EU ryhtyi toimeen sen lisäksi, että olisi vain antanut lausuntoja solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan, hän sanoo.
Pitkässä juoksussa Nizhnikau kuitenkin uskoo, ettei Ukrainalle lankeaisi sabotaasista kovinkaan suurta rangaistusta.
Hänen mukaansa sodan alkumetreillä vielä yleisesti ajateltiin, ettei Venäjää kannata provosoida liikaa ja että presidentti Vladimir Putinin kanssa voisi neuvotella, mutta ei enää.
– Länsi on nyt ymmärtäväisempi Ukrainaa kohtaan ja hyväksyy, että Ukrainan on turvauduttava myös epäsuhtaisiin tekoihin vastatakseen Venäjän hyökkäykseen. Euroopan poliittisten eliittien punaiset linjat ovat liikkuneet, Nizhnikau sanoo.
Tästä kielii myös se, kuinka tukijat ovat suhtautuneet Ukrainan yllätyshyökkäykseen Venäjän puolelle Kurskin alueella.
Esimerkiksi Suomi ja Viro ovat ilmoittaneet hyväksyneensä Ukrainan viime viikolla aloittaman hyökkäyksen Venäjän puolelle.
Syytön kunnes toisin todistetaan
Sekä Nizhnikau että Savolainen huomauttavat, ettei Ukrainan syyllisyyttä ole todistettu.
– Se, että epäilty on etsintäkuulutettu ei ole sama asia, kuin että asia olisi todistettu. Oikeusvaltiossa ollaan syyllisiä vasta, kun joku tuomitaan, Savolainen painottaa.
Putkien tärvelemisestä on aiemmin epäilty myös Venäjää ja Yhdysvaltoja.
– Aiheen ympärillä on ollut aivan liikaa spekulaatiota, hän sanoo.
Oikeudellisesti asiassa ei Savolaisen mukaan ole epäselvyyttä, sillä kyseessä oli yksityisen yhtiön kaasuputkisto talousalueen vesillä. Sabotaasiin syylliseksi todettu taho voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia.
Räjähdyksissä rikkoutui kolme neljästä Nord Stream 1:n ja Nord Stream 2:n maakaasuputkesta Tanskan ja Ruotsin talousalueen vesillä.
Saksalaismedioiden mukaan Hollannin tiedustelupalvelu oli saanut ennen iskua varoituksen, jonka mukaan kuusi ukrainalaista halusi sukeltaa veneestä Nord Stream -putkien luokse ja räjäyttää ne. Epäilty ukrainalaismies oli ilmeisesti yksi heistä.
– Kysymys kuuluu: syytetäänkö näitä kuutta ihmistä vai Ukrainan hallitusta? Nizhnikau täsmentää.
Puolan syyttäjänvirasto on kertonut AFP:lle, ettei Puolassa oleskellutta epäiltyä pystytty pidättämään Saksan pidätysmääräyksestä huolimatta, sillä mies oli lähtenyt Ukrainaan.
Tervetullutta Venäjän propagandalle
Yhdysvaltalainen Wall Street Journal kirjoitti torstaina lähteidensä kertoneen, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi alun perin hyväksynyt sabotaasisuunnitelman, mutta määräsi suunnitelman pysäytettäväksi, kun Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA sai tietää asiasta.
Presidentti Zelenskyin edustaja on kiistänyt Ukrainan osallisuuden sabotaasiin.
Nizhnikaun mukaan lähtökohtaisesti Ukrainan kaikki operaatiot ovat Zelenskyin hyväksymiä.
– Minusta ei vaikuta realistiselta, etteikö hänen hyväksyntänsä olisi ollut tarpeen, vähintäänkin sanallisesti, tutkija sanoo.
Kävi niin tai näin, Nizhnikaun mukaan on epätodennäköistä, että tekijöiden kytköksiä Ukrainan hallitukseen voitaisiin koskaan todistaa. Korkea-arvoiset sotilasviranomaiset ovat jo kiistäneet osallisuutensa sabotaasiin, eikä Zelenskyikään asiaa koskaan myöntäisi, hän uskoo.
Nizhnikau vertaa tilannetta iskuun, jossa malesialaiskone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014, minkä uskotaan tapahtuneen Putinin siunauksella.
– Hollannissa oikeus ei pystynyt tätä koskaan oikeudessa todistamaan, vaikka olimme jotakuinkin vakuuttuneita siitä, että Venäjän viranomaiset olivat sen hyväksyneet, hän muistuttaa.
Venäjälle Ukrainaan kohdistuvat epäilyt ovat asiantuntijoiden mukaan joka tapauksessa olleet tervetullutta rasvaa propagandakoneistoon.
– Tätä tullaan Venäjällä käyttämään tehokkaasti hyväksi kotimaassa. Se tukee Venäjän kertomusta, jonka mukaan se puolustaa itseään ukrainalaisilta terroristeilta, tutkija sanoo.