Ukrainan kansallislaulu kajahtaa komeasti länsiukrainalaisen Lvinin kaupungin lähistöllä sijaitsevassa Javorivin sotilastukikohdassa. Keskusaukiolla ojennuksessa seisoo pataljoonallinen Nato-koulutuksensa vastikään päättäneitä ukrainalaisia laskuvarjosotilaita. Valmistujaisseremoniat jatkuvat kunniakirjojen jaolla.
Jo kolmen vuoden ajan ryhmä Nato-maiden kouluttajia on jakanut tietojaan Ukrainan armeijan kouluttajille maan puolustuskyvyn kehittämiseksi. Tavoitteena on myös Ukrainan armeijan yhteensopivuuden parantaminen Nato-joukkojen kanssa.
Suurimmalla panostuksella toimintaan osallistuvat Yhdysvallat ja Kanada, joilla kummallakin on keskuksessa parisataa sotilasta. Muutamia kouluttajia on myös Britanniasta, Puolasta ja Liettuasta.
Yhteistyö hyödyttää myös amerikkalaisia
Tänä vuonna 55 päivän pituisen koulutuksen saa neljä pataljoonallista eli noin 2 000 ukrainalaissotilasta. Ensi vuonna määrä kaksinkertaistetaan 8–10 pataljoonaan eli 4 000–5 000 sotilaaseen.
–Arvioisin, että parissa vuodessa opettamamme taidot ovat levinneet kunnolla kaikkialle armeijaan. He opettavat sitten omiaan, monikansallisen harjoitusryhmän amerikkalainen komentaja eversti Dennis Dealy sanoo Lännen Medialle.
Koulutusalueet on jaettu maiden kesken. Amerikkalaiset ovat keskittyneet johtamiskoulutukseen.
–Tänään valmistuneet sotilaat ovat oppineet paljon johtamisesta, joukkojen yhteistoiminnasta siihen liittyvistä monimutkaisista asioista. Ukrainalaiset oppivat nopeasti, mutta tämä on pitkäaikainen projekti, Dealy sanoo.
Lehdistöupseeri Derek Gaymes uskoo yhteistyön hyödyttävän myös amerikkalaisia.
–On opettavaista nähdä, kuinka heidän sotilaansa ja kalustonsa toimivat. Ukrainalla on myös paljon kokemusta hybridisodasta, josta voimme oppia, hän väittää.
Kanadalaiset opettavat ukrainalaisia muun muassa räjähteiden käsittelyssä, lääkintätaidoissa sekä tarkka-ampuja- ja sotilaspoliisikoulutuksessa. Ukrainalaiskouluttaja on tyytyväinen opetukseen.
–Se on ollut tehokasta ja hyödyllistä. Näemme kuinka amerikkalaiset ja kanadalaiset asuvat täällä ja kuinka heidän sotilaansa työskentelevät. Erityisen vaikuttunut olen ollut heidän opettamastaan taktisesta lääkehuollosta eli kuinka sotilaat voivat lääkitä taistelukentällä itseään, ylikersantti Jevgen Mohtan kehuu.
Nato-koulutus ei ole ratkaisu
Nato-maiden kanssa tehtävästä sotilaallisesta yhteistyöstä on varmasti ollut Ukrainalle hyötyä, mutta suuri kysymys on, kuinka paljon se on pystynyt parantamaan armeijan taistelukykyä?
Neljä vuotta sitten Itä-Ukrainan sodan alkuvaiheessa sodanjohto sai runsaasti sapiskaa toiminnastaan. Hajanaiset operaatiot johtivat suuriin miestappioihin. Yksi syy tähän oli toki se, että armeijan yksiköiden seassa huseerasi omillaan myös erilaisia vapaaehtoisjoukkoja.
Tutkija Oleksandr Polischuk Maidan of Foreign Affairs -tutkimuslaitoksesta sanoo asiat suoremmin.
–Nato-koulutuksesta on hyötyä, mutta se ei ole ratkaisu armeijan uudistamiseen. Sitkeässä istuvaa neuvostoaikaista ajattelutapaa pitäisi muuttaa korkeimmalla tasolla. Kiovassa istuvat kenraalit eivät pysty johtamaan tehokkaasti taisteluja etulinjassa. Päätösvaltaa pitää delegoida komppania- ja pataljoonatasolle, Polischuk väittää.
Hänen mukaansa ukrainalaissotilaiden motivaatio on erinomainen, mutta sitä täytyy myös ylläpitää. Asuntoasiat pitää olla kunnossa ja palkan pitää tulla ajallaan.
Asepula vaivaa
Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin aseistuksessa. Ukraina menetti suuren osan laivastostaan Venäjän miehitettyä Krimin ja Sevastopolissa sijainneen Ukrainan armeijan laivastotukikohdan. Laivasto odottaa yhä ensimmäistä uutta korvettiaan, joka sen piti saada jo vuonna 2015.
Ilmavoimien hävittäjät taas ovat riippuvaisia venäläisistä varaosista. Aseapu lännestä on toistaiseksi ollut maltillista. Yhdysvallat on toimittanut Ukrainalle tarkka-ampujakiväärejä ja tehokkaita Javelin-panssarintorjuntaohjuksia. Jälkimmäiset on tiettävästi sijoitettu kauas Itä-Ukrainassa sijaitsevasta etulinjasta.
–Emme oikeastaan tarvitsisi ulkomailta aseita vaan teknologiaa, jotta voisimme aloittaa tuotannon yhteistyössä läntisten valmistajien kanssa. Ennen lännellä oli pelkona, että heidän teknologiansa vuotaa Venäjälle. Nyt sellaista huolta ei enää ole, ruotsalaisen aseteollisuuden ihailijaksi tunnustautuva Polischuk lupaa.
Ukrainassa säännöllisin väliajoin ilmitulleet vakoiluskandaalit eivät ehkä ole omiaan lisäämään läntisten asevalmistajien luottamusta yhteistyöhön.
Ukrainan armeijalla on riveissään 250 000 miestä. Sotakokemusta omaavia reserviläisiä on lisäksi 150 000. Neljän vuoden takaiseen verrattuna Polischuk väittää armeijan taistelukyvyn olevan jonkin verran paremman.
–Pystyisimme kyllä ottamaan Venäjän vastaisen rajamme hallintaamme kapinallisilta, mutta jos Venäjä lähtisi hyökkäämään rajan taakse sijoittamillaan prikaateillaan, emme pystyisi puolustautumaan kovin pitkään.
Kari Ahlberg
