Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Uh­ka­ku­vien kes­kel­lä

Naton entinen komentaja, neljän tähden kenraali Curtis Scaparrotti antaa neuvoja Suomelle, joka ottaa ensimmäisiä ”lentoharjoituksiaan” Naton puolustusliiton jäsenenä. Tästä kertoo HS:ssä 19.9. Elina Kervinen.

Mitä olisi priorisoitava? Vapaasti tulkittuna pari kohtaa. Nato ei nyt vain anna suojaa, se myös edellyttää osallistumista Suomen omilla 100 upseerin joukolla sen toimintaan.

Heti kysyy, riittääkö sotilaskapasiteetti? Sotilaallisen tiedon keräämisessä Suomessa on myös puutteita. Suomi on päässyt Naton jäseneksi mahdollisimman kriittisenä aikana. Suomeen sijoitettavasta ydinasetukikohdasta ei siitäkään ole vielä päätetty. Näin tärkeästä ja vaikeasta asiasta ei hevillä päätöstä synny.

Tähänkin meillä kansalaisilla on valmiit ajatukset. Ydinsodanuhkasta presidentti Niinistö on puhunut jo useaan otteeseen. Presidentti Niinistön viestit tästä asiasta eivät täysin auenneet NYT:lle, New York Timesille. Hän joutui niitä hiukan selittelemään.

Jotkut nuoremmat presidenttikandidaattimme sanoivat suoraan, että ydinsodanuhka on minimaalinen. Näin väitti Alexander Stubb Kouvolan vaalitentissä. Aaltola otti uhkan tosissaan. Pekka Haavisto suhtautui myös asiaan vakavammin.

Kansalaisille nämä puheet saattavat luoda monille paineita. Kaikki me kumminkin, presidentistä vähäarvoisimpiinkin kansalaisiin toivomme jo rauhaa ja aselepoa Ukrainalle ja Venäjällekin. Tätä asiaa presidenttimme myös tuo varmasti esille YK:n 78, yleiskokouksessa.

Miten saamme suhteemme Venäjään koskaan paremmiksi täältä suon pohjalta? Sitä me mietimme kaikki.

Kaikilla meillä on Venäjän naapurina hyvinkin omakohtaisia tietoja ja tuntemuksia naapurimaastamme, aina sukupolvien taakse.

Venäjä rakentaa halleja ja varustaa muutenkin länsirajaa. Kun Nato ja Suomi varustaa itärajaansa, on luonnollista, että Venäjä omia rajojaan sotilaallisesti vahvistaa. Venäjältä eivät myöskään aseet ja miehet lopu. Ajatuksiemme pojalla saattaa olla pelko, että minkä Venäjä uhkaa, sen se myös tekee. Mutta otetaan asiat vähän kevyemmin. Venäjä ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään Nato-maahan. Nato tuo sitä turvaa, jota me yhdessä kaipasimme, kun Natoon liityttiin.

Uskokaamme lämpimin sydämin, että nuoremmat presidenttikandidaattimme olisivat oikeassa Venäjän suhteen. Varuillaan pitää kuitenkin olla. Meidän pitää myös yrittää suojella lapsia ja nuoria sota- ja ilmastonmuutospaniikilta. Meillä kaikilla on omat ajatuksemme, mutta yritetään uhkien keskelle saada lisää toivoa. Se tulee nyt enemmän kuin tarpeeseen.

Katriina Risku-Vartiainen

Vantaa