Wasa future festivalilla keskusteltiin monista Vaasaa ja Pohjanmaata vahvasti kehittävistä hankkeista. On hyvä, että yritystä on. Päivien ilmapiiri oli eteenpäin katsova ja tulevaisuususkoa luova.
Vaasan olematon väestönkasvu odottaa akkuteollisuusinvestointien käynnistymistä. Asiaa hoitavien festivaaliosanottajien ilmeistä päätellen syksyllä kuullaan hyviä uutisia.
Kaupunginjohtaja Tomas Häyryn esittämien työvoimatarve-ennusteiden keskiarvon perusteella akkuteollisuus palkkaa ajan kanssa noin 4 000 ihmistä. Kerrannaisvaikutus muille aloille, lähinnä palvelusektorille, on noin 5 200 työntekijää.
Vaatimattomimmankin ennusteen mukaan työvoimaa tarvitaan jopa 6 700 henkilöä.
Vaasan ja Seinäjoen vertailu ei hyödytä oikeastaan mitään, mutta tosiasia kuitenkin on, että pandemian aikana Seinäjoki on ollut selvästi dynaamisempi kaupunki kuin Vaasa. Seinäjoen väkimäärä kasvoi joulukuusta 2019 joulukuuhun 2021 vajaalla tuhannella, kun Vaasan asukasluku pysyi käytännössä samana.
Ennen pandemiaa, joulukuussa 2019 Vaasassa oli noin 29 900 työllistä, kun Seinäjoella töissä oli noin 27 800. Kesäkuuhun 2022 mennessä vaasalaisten työllisten määrä oli vähentynyt parillakymmenellä, kun Seinäjoella työllisiä oli tullut lisää noin 1 300.
Vaasan tulevan työvoimatarpeen kannalta huolestuttavinta on se, että avoinna olevat työpaikat eivät täyty.
Seinäjoella avointen työpaikkojen määrä on joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2022 pysynyt samana, noin 1 400. Vaasassa avoimia työpaikkoja oli ennen pandemiaa joulukuussa 2019 noin 850, mutta nyt kesäkuussa lähes 3 400.
Kaupunkien työmarkkinat poikkeavat toisistaan, mikä saattaa vaikuttaa lukuihin. Johtopäätös kuitenkin on, että Vaasaan ei saada tekijöitä. Tästä kärsii kaupungin kasvu, jolla on myös vaikutusta asuntomarkkinoihin.
Tilannetta ei muuta edes Vaasan seudun muiden kuntien kehitys (viisi lähikuntaa). Näissä työllisten määrä laski kahdessa ja puolessa vuodessa parilla sadalla.
Länsirannikolla sijaitseva Uusikaupunki on autoteollisuuden ja nykyisin myös akkuteollisuuden menestynyt keskus. Työllisyys seudulla on kasvanut rajusti ja väkeä on löytynyt ympäri Suomea. Myös maahanmuuttajat ovat työllistyneet hyvin. Pystyykö Vaasa 2020-luvulla samaan?
Yhtenä etuna Vaasalla on runsas maahanmuuttajaväestö, joka on varsin hyvin kotoutunut ja pysynyt kaupungissa. Tulevan työvoimatarpeen täyttämisessä tästä on etua, sillä ulkomailta tarvittavan väen sopeutuminen on astetta helpompaa.
Vaasaan tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia sekä tuotantotyöntekijöitä. Muutos vaatii vaasalaisilta halua kokea myönteisenä kaupungin ilmeen muuttuminen yhä kansainvälisempään suuntaan. Esimerkiksi englannin kieltä kuullaan jatkossa yhä enemmän, sillä kotimaisten kielten ja varsinkin suomen oppiminen vie oman aikansa. Englannin kieli on silta ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Jari Jurkka
toimittaja, eläkkeellä
Vaasa