Ilkka-Pohjalainen käsitteli (27.6.) pääkirjoituksessaan Suomen Yrittäjien ehdotusta poistaa työnantajilta lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Lehden mielestä ei pidä rikkoa sitä, mikä toimii Suomen terveydenhuollossa.
Monien yrittäjien mielestä nykyinen työterveysjärjestelmä ei kuitenkaan toimi. Pk-yrityksistä jopa lähes joka viides (18 %) arvioi Yrittäjägallupissa (8/25), että työterveyshuollosta on haittaa yrityksille. Lähes kolmannes (31 %) arvioi, että siitä ei ole haittaa eikä hyötyä.
Toki joka kymmenes sanoo, että työterveyshuollosta on paljon hyötyä, ja 27 prosenttia arvioi, että hyötyä on jonkin verran. Palvelua siis myös kiitellään.
Yrittäjien kritiikki pitää ottaa vakavasti. Kritiikki on laajaa myös yli kymmenen työllistävissä yrityksissä. Siksi ihmettelen, että Elinkeinoelämän keskusliitto ei näe nykytilanteessa ongelmaa.
Miksi työterveyshuolto koetaan laajalti jopa haitalliseksi?
Taustalla on useita syitä. Työterveyshuollon hinta on noussut viime vuosina. Laskutus ei ole riittävän läpinäkyvää eikä yrittäjä aina tiedä, mistä maksaa. Palvelun saatavuus on erilaista eri puolilla. Ei tiedetä, mitä ostetaan. Koetaan, että annetaan turhaa hoitoa vain laskutuksen vuoksi.
Markkinalla on liian vähän kilpailua eikä vaihtoehtoja ole riittävästi. Käytännössä koko palvelu on ostettava samalta – usein isolta yritykseltä. Kun asiakas tulee lain määräämänä kuin Manulle illallinen, palvelua ei tarvitse edes kehittää maksajan tarpeisiin. Luottamus on rapautunut.
Uskomme, että jos palvelua ei ole pakko ostaa, se kannustaa työterveysyhtiöitä kehittämään palvelua enemmän myös pienen yrityksen tarpeisiin.
Yrittäjät pitää tärkeänä, että työnantajat tarjoavat työterveyspalvelua. Terve työntekijä on tuottava, ja siksi työntekijöistä kannattaa tietenkin huolehtia. Sama koskee myös yrittäjiä. Hyvin toimiva työterveyshuolto on sekä työntekijän että työnantajan etu, mutta paras lopputulos ei välttämättä synny sillä, että on lakisääteinen velvollisuus eikä markkina toimi.
Ilkka-Pohjalaisen mukaan ”Suomen haaste on heikko perusterveydenhuolto, ei liian vahva työterveyshuolto”.
On hyvä kysyä, onko meillä liian heikko perusterveydenhuolto, koska on vahva työterveyshuolto. Olisiko nykyisessä julkisen talouden vaikeassa tilanteessa sittenkin jokin tehokkaampi tapa tuottaa monituottajamallilla terveyspalveluita kaikille?
Esimerkiksi Tanskassa työterveyshuolto ei ole työnantajan järjestämä pakollinen palvelu kuten meillä vaan siellä hoitoa tarvitseva ohjataan omalääkärin luo saamaan hoitoa.
On selvää, että mahdolliset muutokset olisivat suuria ja ne pitää tehdä harkiten koko terveydenhuollon kokonaisuutta pohtien.