Työsopimuslain muutoksille sataa kritiikkiä kesäkuun alussa alkaneella lausuntokierroksella.
Työsopimuslain uudistuksilla muun muassa helpotettaisiin määräaikaisten työsopimusten solmimista. Määräaikaisen työsopimuksen voisi ehdotuksen mukaan tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, kun työntekijä olisi ensimmäistä kertaa työnantajan palveluksessa tai olisi ollut samalla työnantajalla töissä yli viisi vuotta sitten.
Tällä hetkellä määräaikaiseen työsuhteeseen pitää olla perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus.
Määräaikainen työsopimus voitaisiin ehdotuksen mukaan uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ilman perusteltua syytä. Yhteensä niitä saisi tehdä enintään kolme.
Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti ehdotuksen lakimuutoksista kesäkuun alussa lausuntokierrokselle, joka jatkuu kuluvan kuun lopulle.
Lakimuutoksia valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut yksimielinen. Sekä palkansaajapuolen että työnantajapuolen järjestöt jättivät työryhmän mietintöön eriävät mielipiteensä.
Lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää?
Palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n lausunnot mukailevat järjestöjen kesäkuun alussa jättämää yhteistä eriävää mielipidettä. Järjestöt painottavat, että ehdotetut muutokset heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa.
– Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisuus työsuhdemuotona heikkenee, koska määräaikaisten työsopimusten käyttöä helpotetaan merkittävästi, järjestöt kirjoittavat lausunnoissaan.
– Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos erittäin todennäköisesti lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen, SAK jatkaa.
Järjestöt painottavat myös, että lakimuutos ei toteuta hallitusohjelman kirjausta määräaikaisten työsopimusten perusteettoman ketjuttamisen lisäämisen estämisestä.
EK: Rajoitukset vesittävät
Työnantajapuolen keskusjärjestöistä vain Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT oli sunnuntaihin mennessä jättänyt lausuntonsa. Järjestön mukaan työryhmän mietintö on lähtökohdiltaan oikeansuuntainen, mutta ehdotukset toteuttavat kuitenkin vain osittain hallitusohjelman kirjausta työllistämisen esteiden madaltamiseksi.
Myös muilta työnantajapuolen keskusjärjestöiltä on kesäkuussa jätettyjen eriävien mielipiteiden valossa odotettavissa kritiikkiä lakimuutoksia kohtaan.
– Työryhmän mietintöön sisältyvä lakiesitys jää kauaksi hallitusohjelmasta. Lakiesitys sisältää useita rajoituksia, joista ei ole sovittu hallitusohjelmassa. Rajoitukset vesittävät merkittävästi uudistuksen tavoitetta työnantajien työllistämiskynnyksen alentamiselle, Elinkeinoelämän keskusliitto EK kirjoitti yhdessä KT:n kanssa jättämässään eriävässä mielipiteessä.
Myös Suomen Yrittäjät piti eriävässä mielipiteessään mietinnön ehdotuksia puutteellisina ja riittämättöminä.
"Työllisyysvaikutukset vähäisiä"
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä seitsemään päivään. Nykyisin työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomauttamisesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.
Työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi lisäksi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mistä se on neljä kuukautta aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
SAK torjuu lausunnossaan myös takaisinottovelvollisuuteen ja lomautusilmoitusaikaan tehtävät muutokset.
– Lakimuutosten vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat huomiota kiinnittävän vähäisiä. Samalla muutoksilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että yksittäisille työntekijöille, SAK kirjoittaa.
Edessä töyssyinen taival?
Hallituksen tavoitteena on ollut esitys lakimuutoksista eduskunnalle alkusyksystä. Lakimuutosten on ollut tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Lakimuutoksilla voi olla kuitenkin edessään vielä töyssyinen taival, sillä perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on ilmoittanut, että puolueelle eivät käy lausuntokierroksella olleet versiot esityksistä, joilla helpotetaan irtisanomista ja mahdollistetaan vuoden määräaikaiset työsuhteet ilman perustetta.
– Näyttää, että kolmikantavalmistelussa, kuten julkisuudessakin on vähän kerrottu, on lähdetty menemään selvästi hallitusohjelman kirjauksia pidemmälle. Tämä ei ole mitenkään mahdollista, se ei ole meille mahdollista, Purra sanoi perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa Raumalla kesäkuun lopussa.
Purra huomautti, ettei missään muussakaan asiassa, kuten maahanmuutossa, ole hyväksytty hallitusohjelmaa pidemmälle meneviä asioita.
