Mielenterveysjärjestö Mielle ry:n työpaja Komppiksen 10-vuotisyntympäiviä juhlittiin elokuun lopulla Vaasan kasarmialueellla. Komppiksen toiminta on tarkoitettu 18–65-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille.
Vaasalainen Heidi Rinne löysi Komppiksen, tai silloisen työpaja Upseerin, kahdeksan vuotta sitten, vuonna 2018.
Ensimmäisen kerran hän tuli taloon sosiaaliohjaajan kanssa käsi kädessä. Toista tuloaan hän empi, ja pyöri talon ympärillä lähes 10 minuuttia ennen kuin uskalsi astua uudelleen sisään.
– Se oli elämäni suurin askel, Rinne sanoo Komppiksen syntymäpäiväjuhlilla.
"Minulle on
vielä jotain"
Ennen Komppikseen tuloaan hän oli jo menettänyt lähes kaiken toivonsa paremmasta elämästä.
– Olin kodin vanki. En uskaltanut lähteä kodista, en kauppaan enkä kaupungille. Minulla oli vain pieni perheeni ja muutama ystävä, ei muuta, hän kertoo.
Lääkärit määräsivät vain lääkkeitä ja hoitajat hokivat, että elämä kulkee kotonakin ihan hyvin.
Rinne itse oli toista mieltä.
– Olin varma, että minulle on vielä jotain.
Usko itseen löytyi
Hän alkoi itse etsiä paikkaa, jonne voisi mennä. Mutkien kautta hän sai sosiaaliohjaajan numeron, jonka kanssa hän lähti Komppikseen.
Rinne alkoi käydä työpajassa säännöllisesti kuntoutustuella.
– Tunsin kauan, että kukaan ei usko minuun enää. Se alkoi muuttua täällä. Jo parin kuukauden kuluttua pidin täällä virkkauskursseja.
Rinne kävi Kompiksessa vuoden, ja suoritti sen jälkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen.
Samaan aikaan Mielle ry:n Mahikseen haettiin ohjaajaa hankkeeseen. Rinnettä kannustettiin hakemaan paikkaa, ja hän sai sen.
– Olin ohjaajana puolitoista vuotta. Sen jälkeen pääsin sosionomikoulutukseen ja valmistun sosionomiksi tänä syksynä.
Toivon herääminen
olennaisinta
Toivo. Se sana kuvaa Rinteen mielestä parhaiten Komppiksen toimintaa.
– Toivo palasi elämääni täällä. Sain oman ohjaajan, Annen, joka löysi tosi nopeasti minun vahvuuteni. Hän käski jakamaan vahvuuksiani toisille, kuten taitoani virkata. Sain kokea, että minusta on toisille hyötyä.
Rinne pitää matkaansa uskomattomana.
– Se Heidi, joka luuli, että kaikki on menetetty, on päässyt tähän asti, että ehkä pääsen töihin ja tuomaan perheelleni ruokaa pöytään.
Elintärkeä
kuulumisen tunne
Komppiksen syntympäiväjuhlilla käytiin paneelikeskustelu. Heidi Rinne osallistui siihenkin, samoin kuin Mika Nevasaari, Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava sosiaalityöntekijä.
– En tiedä, mitä taikoja täällä tehdään. Sen tiedän, kuinka paljon paremmin ihminen alkaa voida täällä, Nevasaari sanoi paneelissa.
Hänen mukaansa tärkeintä on ihmisen kohtaaminen ja kiinnittyminen yhteisöön.
– Kun ihmiset tulevat Komppikseen, he alkavat tuntea kuuluvansa tänne ja saavat täältä hyviä, terveitä ihmissuhteita.
Laki muuttuu,
tarve ei
Nevasaari otti paneelissa esiin sosiaalihuoltolakiin tulossa olevan muutoksen. Se on Mielle ry:n palvelujohtaja Camilla Kunnarin mukaan herättänyt osassa asiakkaissa pelkoja siitä, loppuuko Komppis.
Mielle ry:ssä tehdään Kunnarin mukaan töitä sen eteen, että mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista tukevat palvelut säilyvät.
– Meillä on todella paljon asiakkaita. Heidän tarpeensa näihin palveluihin ei sosiaalihuollon lakimuutoksen myötä häviä minnekään, Kunnari sanoo.
Toimeentulotuelta
artistiksi ja yrittäjäksi
Vaasalaislähtöinen muusikko Asla Jo esiintyi syntymäpäiväjuhlilla. Hän on itsekin ollut Komppiksen edeltäjän eli työpaja Upseerin asiakas.
– Kahden vuoden ajan kävin täällä joka päivä kahdeksasta neljään. Sain oman päiväohjelman, ryhmän mihin kuulua ja mielekkään suunnan elämälle.
Ennen työpajatoimintaan tuloaan Asla Jo sanoo olleensa syrjäytynyt.
– Putosin kokonaan oman ikäryhmäni ulkopuolelle, ja lopetin lukion. Elin toimeentulotuella ja nuorisokuntoutustuella.
Hän kokee, että Upseerissa tapahtunut työtoiminta palautti hänet takaisin yhteiskuntaan.
– Palasin aikuislukioon, josta valmistuin stipendin kanssa.
Tärkein auttaja
Asla Jo löysi oman ryhmänsä Komppiksen musiikkityöpajasta ja läheisen, empaattisen auttajan työpajan ohjaajasta Marko Perälästä.
Hän kokee kolme asiaa tärkeimmäksi omassa kuntoutumisessaan: ohjaajan, Komppiksen yhteisön ja itselle merkityksellisen tekemisen löytämisen, eli musiikin, musiikkityöpajan kautta.
Nykyään Asla Jo on menestyvä artisti ja yrittäjä, joka työllistää itsensä lisäksi muitakin.
