Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta kuvailee merkittäväksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päätöstä irtautua tuposta.
EK ilmoitti, ettei se tee enää ensi vuoden huhtikuun jälkeen keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK seuraa ratkaisussaan Ruotsin linjaa. EK päätyi muuttamaan sääntöjään siten, ettei se aio enää jatkossa osallistua tupo-neuvotteluihin.
– Teimme tästä asiasta päätöksen tämänpäiväisessä edustajistomme kokouksessa, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi keskiviikkona.
EK:n mukaan tavoitteena on lisästä yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista.
Seppo Koskisen mukaan EK:n päätös ei tarkoita sitä, että Suomessa siirryttäisiin kertarysäyksellä paikalliseen sopimiseen.
– Eihän se valtakunnallisia sopimuksia lopeta. Varmasti valtakunnallisten liittojen tekemät sopimukset korostuvat jatkossa.
Professorin mukaan EK:n päätös oli odotettavissa, sillä liitto on hänen mukaansa ajanut samaa linjaa jo pitkään.
– Mutta kun se tapahtuu sääntöjen muutoksella, niin sitten se on niin sanotusti pysyvämpi muutos – eikä pelkkää politiikkaa, eli riippuvainen siitä, kuka vetää EK:ta.
Koskinen sanoo, että muutos on sikäli merkittävä, että Suomessa on 1970-luvulta lähtien tehty keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja.
– Tämä yksi vaihe on sitten ohi.
Mutta mikä tässä todella muuttuu, kun EK irtautuu tuposta?
– Isot suuntaviivat, keskeisimmät kysymykset, palkkatasokysymykset on ratkaistu järjestöjen välillä ja valtakunnalliset liitot ovat sitten sopineet tarkemmin. Nyt uusista työehtosopimusneuvotteluista jää pois tämä niin sanottu yleinen aloitus, jossa on sovittu, missä raameissa neuvottelut tullaan käymään.
– Neuvottelut on aina aloitettu pyrkimällä keskitettyyn ratkaisuun. Yleensä on ajateltu niin, että sillä pyritään helpottamaan liittotason neuvotteluja, kun yleiset puitteet on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
Koskisen mukaan EK:n ratkaisu mullistaa suomalaisen sopimisen, kun työehtosopimusneuvottelut pirstaloituvat.
– Varmaan tulee alakohtaisia eroja palkankorotuksissa. Kannattavilla aloilla työntekijät todennäköisesti saavat enemmän palkkaa kuin taloudellisesti heikoilla. Positiivisesti ajatellen palkat saadaan sovittua alakohtaisesti sellaiseksi kuin on varaa maksaa.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA
