Kuluva syksy tuo monenlaiset muutoksen tuulet suomalaiselle työkentälle ja työntekijöille. Etukäteenhän näitä pohdittiin, mutta todellisuus on vielä synkempi.
Hallitusohjelma sisältää lukuisan määrän sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Työntekijöille ja kansalaisille on monia mainintoja työttömyysturvan heikennyksistä, jaksottamisista, porrastamisista, omavastuista ja indeksijäädyttämisistä. Työntekijän arkea ja oikeuksia heikennetään ja siinä näkyy vahvasti elinkeinoelämän järjestöjen käsiala.
Esimerkiksi aikuiskoulutustuki on mahdollistanut uran- ja elämänmuutoksen kymmenille tuhansille suomalaisille. Vuonna 2022 työllisyysrahasto maksoi tukea noin 30 000 opiskelijalle, joista suurin osa oli pieni- ja keskituloisia työntekijöitä. Perheelliselle ja asuntovelkaiselle suomalaiselle pienellä Kelan opintorahalla eläminen on haasteellista eikä opintolaina välttämättä houkuta pienituloista. Opiskelusta onkin tulossa tietyn ryhmän etuoikeus eikä kaikkien ulottuvilla oleva tasa-arvoinen mahdollisuus.
Jatkossa yhä useampi jää pienipaikkaiseen työhönsä. Työntekijöiden työssä jaksamista tulisi tukea mahdollistamalla oman osaamisen kehittäminen, koska se ennalta ehkäisee työssä uupumista ja työelämästä pois putoamista.
Heikennykset koskettavat erityisesti pienituloisia naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijöitä, jotka kärsivät aliarvostuksesta, pienestä palkasta ja alan heikosta vetovoimasta. Tulevat vuodet näyttävät, miten lyhytnäköistä työllisyyden parantaminen työntekijöiden opiskelumahdollisuuksia heikentämällä on. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei suoraan vahvista valtiontaloutta tai vähennä velkaantumista, koska tuen maksaa työllisyysrahasto, joka rahoittaa menonsa työttömyysvakuutusmaksuilla.
Järkipuheet ja faktat ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajista ovat menneet täysin ohi. Työttömyyshän kohdistuu eniten matalapalkkaisten alojen työntekijöihin, joiden palkka on ollut ennen työttömyyttä 2000–2500 euroa kuukaudessa ja päiväraha näillä tuloilla on alle 1500 euroa kuukaudessa.
Ansiopäivärahaa tullaan leikkaamaan kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosenttia ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen 5 prosenttia lisää. Lapsiperheellisiltä työttömiltä poistetaan erilliset lapsikorotukset. Työttömyysturvaheikennysten lisäksi hallitusohjelma leikkaa asumistukea ja kiristää toimeentulotuen ehtoja. Työntekijän irtisanomista helpotetaan, palkankorotuksiin ja lakko-oikeuteen puututaan.
Jari Kivimäki
JHL:n pääluottamusmies
Seinäjoen kaupungilla ja
JHL-liiton hallituksen jäsen