Yhä useampi yritys tekee työntekijöistään turvallisuusselvityksiä.
Suojelupoliisi teki viime vuonna noin 100 000 turvallisuusselvitystä, joista noin kolmasosan yrityksille.
Suomen turvatilanne on muuttunut ja työnantajat ovat valmiita varautumaan uhkiin. Uhkia on aina olemassa kuntasektorilla, valtion laitoksissa sekä merkittävissä yksityisyrityksissä.
Työnantajan pahin skenaario on, että työntekijän mukana katoaa esimerkiksi teollisuustietoa.
Suomessa turvallisuusselvityksiä tekevät Suojelupoliisin lisäksi Puolustusvoimat ja paikallispoliisi.
Supo tekee tietoturvallisuuteen liittyvien perusmuotoisten turvallisuusselvitysten lisäksi laajoja selvityksiä, mutta niitä tehdään lähinnä korkeisiin julkisiin tehtäviin pyrkivistä henkilöistä. Laajassa selvityksessä tarkastellaan esimerkiksi taloustietoja ja läheisten toimintaa.
Työnantajan tai rekrytoijan pitää anoa turvallisuusselvitystä Supolta, joka myöntyy tekemään sen tai sitten ei. Perusmuotoista turvallisuusselvitystä voi hakea mikä tahansa valtion tai kunnan laitos tai yksityinen yritys, mutta työnantajan pitää perustella, miksi sellaista haluaa.
Huomioitavaa on, että turvallisuusselvityksen tekemiseen vaaditaan aina selvityksen kohteena olevan henkilön hyväksyntä.
Viestintäasiantuntija Irene Zidan Suposta toteaa, että vuonna 2021 yritysten turvallisuusselvityksiä tehtiin 30 084 ja vuonna 2022 määrä oli 32 283.
– Tänä vuonna yritysten turvallisuusselvityksiä on tehty tähän mennessä 27 121. Lopullinen selvitysmäärä tulee olemaan todennäköisesti hivenen korkeampi kuin viime vuonna.
Turvallisuusselvitysten määrän kasvua viime vuosina selittävät etenkin lainsäädäntömuutokset.
– Myös esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aktivoinut joitain tahoja hakemaan aktiivisemmin. Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset hakijat, kuten kriittisestä infrasta vastuussa olevat yritykset, ovat parantaneet varautumistaan, minkä vuoksi organisaatiot hakevat kattavampia selvityksiä ja selvityksiä myös pidetään aktiivisemmin yllä.
Mihin määrään anomuksia Supo pystyy reagoimaan eli kuinka paljon pyyntöjä jää tekemättä?
– Turvallisuusselvityksiä ei jää tekemättä Supon resurssiongelmien vuoksi. Selvitys tehdään, jos lailliset edellytykset täyttyvät. Työnantajathan myös maksavat turvallisuusselvityksistä ja selvitykset rahoitetaan näillä maksuilla.
Kuinka monessa tapauksessa työntekijästä paljastuu merkittävää tietoa, joka on tarpeen kertoa työnantajalle?
– Ilmoituksia sisältävien selvitysten osuus on vakiintunut viime vuosina noin kolmeen prosenttiin. Tänä vuonna ilmoituksen sisältävien osuus on 2,8 prosenttia. Kirjallisen ilmoituksen sisältävällä selvityksellä tarkoitetaan sitä, että turvallisuusselvityksen yhteydessä on noussut esille jotakin merkityksellistä tietoa, joka ilmoitetaan turvallisuusselvityksen hakijalle eli useimmiten työnantajalle.
Ennen kuin yritykselle voidaan tehdä turvallisuusselvityksiä, on yrityksen hakeuduttava Suojelupoliisin turvallisuusselvitysmenettelyyn hakijaksi.
Onko maantieteellisesti eroja eli pyydetäänkö turvallisuusselvityksiä enemmän pääkaupunkiseudulla kuin maaseudulla eli esimerkiksi Pohjanmaalla?
– Tähän vastaaminen ei ole yksinkertaista nykyisessä yritysmaailmassa. Yrityksen osoite voi olla usein pääkaupunkiseudulla, vaikka turvallisuusselvityksen tekemistä edellyttänyt toiminta olisi muualla tai sitten päinvastoin. Siksi emme voi antaa asiasta tilastoa.
Millaisia ovat yleensä keskimäärin toimenkuvat, joista turvallisuusselvityksiä laaditaan?
– Selvitys tehdään tehtäviin, joissa yrityksen suojattavaa etua voi vaarantaa. Kyse on esimerkiksi tehtävistä, joissa ihminen käsittelee salassa pidettävää tietoa tai pääsee kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeään tilaan.
Juttua muokattu 27.11. Jutussa sanottiin että paikallispoliisi tekisi turvallisuusselvityksiä, mutta niitä tekevät vain Supo ja Puolustusvoimat. Supo tekee laajojen ja perusmuotoisten turvallisuusselvitysten lisäksi myös suppeita selvityksiä.
