Tilastokeskus kuvasi Suomen tilannetta seitsemän vuoden korpivaellukseksi julkistaessaan teollisuustuotannon uudet luvut helmikuussa. Suomen teollisuustuotanto on pudonnut 19 prosenttia tasolta, jossa se oli ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomi on siis elänyt syvän taloustaantuman kanssa vuosia.
Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on korkean työttömyyden olosuhteissa koetuksella. Valtion ja kuntien rahoituspohja ei ole riittävän kestävällä tasolla. Euroopan taloudelliset vaikeudet ja kasvun haasteet vaikuttavat heikentävällä tavalla Suomen vientinäkymiin.
Yhteiskuntasopimusta eli työmarkkinaratkaisua on haettu jo 10 kuukautta. Kulunut aika on ollut myrskyisää. Työmarkkinajärjestöt keskenään ja eduskunta on käynyt välillä kipakkaakin keskustelua aiheesta. Kuitenkin työmarkkinajärjestöt ja hallitus löysivät yhteisen kilpailukykyratkaisun. Kilpailukykysopimus on SAK:n jäsenistölle poikkeuksellisen raskas paketti. Palkansaajilla on valittavanaan vain huonoja vaihtoehtoja. Sopimisen tie on kuitenkin muihin vaihtoehtoihin verrattuna paras mahdollinen ratkaisu. Tosiasiat kannattaa tunnustaa, sillä Suomen talous ei voi hyvin ja jotain on tehtävä.
Olin vuosina 1989-1999 Veturimiestenliiton keskeisissä luottamustehtävissä Seinäjoella ja valtakunnan tasolla. Tänä aikana käynnistimme kuljetusalan syvenevän yhteistyön AKT:n pj. Kauko Lehikoisen, VML:n pj. Markku Hannolan, Postiliiton pj. Esa Vilkunan ja Merimiesunionin pj. Simo Zittingin johdolla. Yhteistyö on ollut hyvää ja tuloksellista. Nyt muut kuljetusalanliitot ovat hyväksyneet tehdyn sopimuksen ja toivon, että AKT voisi omalta osaltaan myös hyväksyä sopimuksen.
Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu Etelä-Pohjanmaan edunvalvonnasta. Kokemukset eivät ole olleet hyviä. Kauhavan lentosotakoulu lakkautettiin vuoden 2014 alusta ja vuoden 2015 alusta Pohjanmaan pääpoliisiasema sijoitettiin Vaasaan, vaikka kaikki faktat puolsivat Seinäjokea.
Viimeisin takaisku oli, että maan hallituksen kärkihankkeeseen kuuluva kasvavien kaupunkiseutujen kasvusopimusneuvotteluja ei käynnistetä Seinäjoen seudun kanssa. Menneet on menneitä, nyt on aika ryhdistäytyä.
Minulla on ollut onni toimia kaupunginjohtajien Raimo Yli-Uotilan ja Mikko Pukkisen kanssa, vahvoja vaikuttajia ja mikä tärkeintä myös valtakunnan tasolla. Yli-Uotilan aikana perustettiin ja käynnistettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittäminen. Pukkisen vahvuus oli ideoida osaamiseen ja yritystoimintaan, syntyi mm. Framin alue. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Latva-Rasku ja monet muut kunnanjohtajat, puoluetoimistojen johtajat, maakunnan vahvat luottamusmiehet ja kansanedustajat ajoivat yksituumaisesti maakunnan etua.
Edessämme on jälleen suuria haasteita, talouden säästöt, digitalisoituminen, valtionhallinnon keskittäminen ja sote-uudistus. Nyt Seinäjoen kaupunginjohtajalta ja E-P:n maakuntajohtajalta vaaditaan johtajuutta. Aikaa ei ole yhtään ylimääräistä. Me E-P:n kansanedustajat olemme jälleen valmiita tukemaan.
Harry Wallin
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Seinäjoelta.