Työmarkkinajärjestöt kannustivat kaikki pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta syrjinnän ja rasismin vastaisiin toimiin, kun järjestöt kävivät perjantaina kuultavina työryhmässä, joka valmistelee valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK korosti lausunnossaan, että aidosti syrjimättömässä Suomessa nollatoleranssin rasismiin pitää olla itsestäänselvyys.
– Syrjimättömyys on jokaisen suomalaisen ja ulkomaisen ihmisen, työntekijän, yrityksen ja työnantajan etu. Suomella ei ole varaa hukata yhdenkään ihmisen potentiaalia osallistua omalla panoksellaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen, EK kirjoittaa.
EK painotti myös, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, sillä työikäisen väestön osuuden jatkuva vähentyminen vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ja yritysten toimintaedellytykset.
– On välttämätöntä, että maahanmuuttaja tuntee olevansa tervetullut Suomeen. Ihmisen tulee kokea tulleensa hyväksytyksi työpaikallaan. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Maahanmuuttajan ja hänen perheensä on voitava kokea itsensä tasavertaiseksi muiden kanssa kaikkialla yhteiskunnassamme, EK kirjoittaa lausunnossaan.
"Rasistiset ulostulot ovat synnyttäneet turvattomuutta"
SAK kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa siihen, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat riskissä joutua työperäisen hyväksikäytön kohteeksi etenkin SAK:laisilla duunarialoilla. Hyväksikäytön torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulisikin kiinnittää lainsäädännössä huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.
– Esimerkiksi alipalkkaukseen puuttuminen, työsuhteen väärinluokittelun estäminen yrittäjyydeksi, riittävät sanktiot lainvastaisesti toimiville työnantajille, alihankintaketjujen rajaaminen ja toimivat oikeussuojakeinot syrjinnän kohteeksi joutuneille ovat kaikki asioita, joita tulee edistää nopeasti, SAK vaatii.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaati tiedotteessaan, että hallituksen valmistelema tiedonanto ei saa jäädä pelkäksi julistukseksi, vaan sen on sisällettävä konkreettisia toimenpiteitä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi.
Eloranta korostaa, että hallituksella on keskeinen rooli rasismin ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Hänen mukaansa päättäjien kesän aikana julkisuuteen tulleet rasistiset ulostulot ovat herättäneet huolta ja synnyttäneet turvattomuutta erityisesti maahan muuttaneissa suomalaisissa.
– Päättäjät ovat näyttäneet mallia, jota ei voi hyväksyä ja joka pahimmillaan heikentää ihmisten halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Kehityskulku, jossa maahan muuttaneiden ihmisten halventaminen, nöyryyttäminen ja leimaaminen muuttuvat hyväksyttäväksi, johtaa vihan kierteeseen ja demokratian heikkenemiseen, Eloranta sanoo.
Akava haluaa kriminalisoida maalittamisen
Akavan mukaan syrjintä on edelleen valitettavan yleistä työelämässä, minkä vuoksi Suomeen tarvitaan laaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisohjelma.
Akavassa kannetaan huolta myös vihapuheesta ja häirinnästä, jotka heikentävät yhteiskunnallista koheesiota ja turvallisuutta.
Verkossa tapahtuva maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä koskee Akavan mukaan monia julkisella sektorilla työtä tekeviä akavalaisia, kuten poliiseja, oikeuslaitosta ja opetus-, sosiaali- ja terveysaloja sekä tieteen ja tutkimuksen ammattilaisia.
Akava esittääkin lausunnossaan, että maalittaminen kriminalisoitaisiin oikeusministeriön viime vuonna esittämien periaatteiden mukaisesti. Maalittaminen pitäisi ottaa täsmällisemmin huomioon myös työturvallisuuslaissa.
Tiedonanto eduskunnalle syyskuun alussa
Hallituksen asettama työryhmä kuulee valmistelutyönsä aikana laajasti eri tahoja tiedonannon aiheesta.
Hallituksen on määrä kokoontua ensi viikon keskiviikkona tiedonannon tiimoilta Vantaalle seminaariin, jonka pohjalta tiedonanto viimeistellään.
Työryhmän toimikausi päättyy elokuun lopussa, minkä jälkeen tiedonanto on määrä antaa eduskunnalle sen syysistuntokauden alkaessa.
Tiedonannon antamisesta sovittiin hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) oli pyytänyt anteeksi noin 15 vuoden takaisia kirjoituksiaan eduskunnan nykyisen puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) Scripta-blogin vieraskirjassa.