Työllisyysasteen kehittyminen suotuisampaan suuntaan on ollut ja on edelleen haasteena hallituksen työlistalla.
Työllisyyspakettia valmistelevan kolmikantaisen työryhmän esitys on valmistunut hieman eripuraisena. Ei ole enää uutinen se, että uusien työpaikkojen syntymisestä jo pitkään vastanneet pk-yritykset eivät työllisyyspaketin valmisteluun kelvanneet. Mutta saahan sitä edelleen ihmetellä. Tässä maassa kaivataan vastuunkantajia, ei vain tiukasti oman reviirin ja aseman puolustajia. Perustellut ja vastuulliset esitykset työllisyyden parantamiseksi on syytä ottaa tosissaan. Se, että tavoitteeksi asetettujen tarvittavien työpaikkojen lukumäärästä edes löydettäisiin yhteisymmärrys, tuntuu olevan haasteellista.
Me elämme joka tapauksessa jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa muutosnopeus on varsin hengästyttävää. Tavallaan on ymmärrettävää se, että nykyisistä rakenteista pidetään kiinni. Onko se viisasta on jo sitten aivan toinen kysymys. Kun toimintaympäristömme mielipide-eroista huolimatta muuttuu, paikoilleen jääminen johtaa varmuudella epätoivottuun päämäärään. Työmarkkinamallin modernisointi on meidän ennemmin tai myöhemmin toteutettava, jos haluamme muun maailman kehityksessä mukana pysyä.
Työllistämisen vastuuta sälytetään päättäjien taholta usein myös yksinyrittäjien kontolle. Tämäkin sinänsä ymmärrettävää, kun otetaan huomioon heidän määränsä nousu noin 50 000 yrittäjällä 2000-luvulla. Heitä on tällä hetkellä Suomessa jo yli 177 000. Ajatus siitä, että heistä jokainen tai merkittävä osa työllistäisi sen ensimmäisen työntekijän, vaikuttaa työllisyyslukujen kuntoon saattamiseksi tehokkaalta ratkaisulta, mutta aivan näin yksinkertainen asia ei ole.
Kyselyiden mukaisesti noin kolmannes yksinyrittäjistä ovat valmiita tai harkinneet ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Tämän toteutuminen muuttaisi työllisyystilannetta jo merkittävästi, mutta se edellyttäisi muutoksia mm työllistämisen ehtoihin. Työllistämisen kynnystä olisi madallettava ja riskejä vähennettävä. Työllistämisestä tulisi tehdä myös yrittäjän kannalta kannattavaa. Riskit koetaan edelleen työllistämishalua korkeammiksi.
Haasteellista on jo se, että yksinyrittäjä pystyy tulevaisuudessa työllistämään itsensä. Motivaatio ja jaksaminen heikon sosiaaliturvan vuoksi sekä haasteet omasta työhyvinvoinnista huolehtimisesta uhkaavat uuvuttaa heidät. Viimeisimmän kyselyn mukaan liki 70 prosenttia kertoo olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä ei ole tietenkään järkevää, mutta huoli omasta toimeentulosta vain pakottaa tähän.
Vain joka neljännellä yrittäjällä on lähipiirissään henkilö, joka kykenee heitä sijaistamaan yrittäjän poissa ollessa. Yksinyrittäjillä sijainen on löydettävissä ainoastaan 15 prosentilla. Paljon on vielä tehtävää niin sosiaaliturvan kuin työllistämisenkin osalta.
Anne Niemi
puheenjohtaja
Etelä- Pohjanmaan yrittäjät