Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Työ­hy­vin­voin­tia ja pe­li­sil­mää työyh­tei­sös­sä!

Työhyvinvointi syntyy työpaikalla – usko tai älä! Sitä ei voi lisätä sirkustempuilla tai muillakaan yksittäisillä tempauksilla, koska työ ei ole sirkusta tai temppuilua – toivottavasti!

Työyhteisö muodostuu erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on omat lähtökohtansa ja arkensa. Yksi TYHY-päivä ei yksinään voi tuottaa osaamista, ilmapiiriä, vuorovaikutusta tai johtamiseen laadukkuutta. Olisi ymmärrettävä, että jokaisen työpäivän tulisi olla jonkinlainen työhyvinvointi-päivä.

Mitä sitten on työhyvinvointi? Lyhyesti esitettynä se on sitä, että yksilöllä on mielekkäät työtehtävät ja selkeät tavoitteet, turvallinen ympäristö, toimiva työyhteisö ja hyvä esimies. Nämä yhdessä luovat motivaatiota, sekä mahdollistavat tavoitteisiin pääsemisen.

Missä sitten olisi se älykkyys ja viisasten kivi, millä tämän tason asiat voitaisiin ilman linkoa saada liikahtamaan? Uskon, että suuruus ihmissuhteissa syntyy hyvin pienistä asioista. Rohkaisu, ymmärrys ja pitkämielisyys vievät yhteyttä eteenpäin, jopa aina maaliin saakka.

Etenkin jaksaminen ja siihen liittyvä henkinen hyvinvointi saatetaan työyhteisöjen areenoilla ajoittain kokea haastavaksi rastiksi. Tämä rasti on monesti kätketty niin pieneen monttuun ja niin tiheään pusikkoon, ettei sitä näe lainkaan tulematta ihan sen viereen.

Monet voivat kokea, että ”tietyt” toimijat eivät työyhteisössä miellytä. Joissakin työyhteisössä voi olla ”se” joku, joka saattaa päteä, komennella, tai esittää vaatimuksia muille – mutta ei itselleen. Ne, jotka tällaisen henkilön tuntevat hyvin, he voivat vähät välittää tästä. Mutta nuoret ja kokemattomammat saattavat ottaa tästä niin sanotusti itseensä.

Mikäli työyhteisön roolit ovat selkeät ja tiimin/vastaavan toimintatavat ovat hyvin järjestetyt, on mahdollista, että työhyvinvointirasti löytyy. Mikäli tehtävät on jaettu oikeudenmukaisesti ja johtaminen on tasapuolista, työhyvinvointi saa aina vaan enemmän tuulta purjeisiinsa. Jos toimijat ymmärtävät ja osaavat alaistaidot, eivätkä osoita sormellaan vain johtajaa, kulkee kaikki vieläkin paremmin.

Menestymisen eräänä lähtökohtana voidaan pitää työhyvinvointia. Työhyvinvointi ei synny yksin menestyksestä. Ilman työhyvinvointia ei synny menestyvää yhteisöä. Organisaatio muodostuu yksilöistä, ja kaikki sen jäsenet kokevat erilaiset asiat eri tavalla.

Ymmärtäkäämme, että se mitä itse ajattelemme jostakin asiasta, ei ole välttämättä sama, kuin mitä joku toinen ajattelee siitä. Ymmärtäkäämme myös se, että jos sinä ja minä olemme jostakin asiasta samaa mieltä, se ei tarkoita, että me olisimme välttämättä oikeassa.

Työ on osa elämää ja elämä on osittain työtä. Työssäkäyvä yksilö viettää kaikesta ajastaan - arkipäivänä - noin kolmanneksen työpaikalla, ja työkavereiden seurassa puolet valveillaolo ajastaan, on siis merkityksellistä miten tämä aika käytetään ja millainen ilmapiiri työpaikalla on.

Työyhteisön eräs haaste on se, että työkaverit eivät valitse toinen toisiaan, valinnat tekee esimies. Näin ollen yksilöiden on oltava mukautuvia ja joustavia käsityksissään muihin toimijoihin. On myös ymmärrettävä, että työsuhde on eri asia, kuin jokin muu läheinen ihmissuhde. Työ yhdistää, mutta se myös erottaa, tavallisesti päivittäin noin kello 16.00 aikoihin.

On paikallaan toivoa, että pelisilmä pysyy terävänä kaikissa organisaatioissa. Varjele meitä kaikilta niiltä, jotka eivät halua pelata joukkuepeliä, ja varsinkin kaikilta niiltä, jotka joko tieten tahtoen tai ajattelemattomuuttaan rikkovat pelisääntöjä. Toivomme siedettäviä olosuhteita, että olisi hauskempaa olla työyhteisössä ja tehdä siellä parhaansa. Toivomme viisautta lattiatasolle, keskijohtoon ja ylimpäänkin johtoon, kansainvälisestä johdosta ei niin suurta lukua. Ja lopuksi, anna meille kaikille viisautta, että oppisimme tekemistämme virheistä, emmekä toista kertaa löisi päätämme samaan työpaikan vaakapalkkiin.

Me kykenemme siihen, mihin me haluamme!

Seppo Naapila

filosofian tohtori

Taipalsaari