Puolueiden valmistellessa vaaliohjelmiaan julkisuuteen tihkuu tietoja valtion talouden tasapainottamissuunnitelmista tulevalla vaalikaudella.
Samaan aikaan pidetään yllä mielikuvaa, että jo tehdyt tasapainottamistoimet eivät ole lainkaan koskeneet eläkeläisiä. Budjettipäällikkö Mika Niemelä valtiovarainministeriöstä on esittänyt, että nyt on aika ottaa eläkeleikkaukset tarkasteluun.
Vain pieni osa työntekijän eläkelaki Tyelin eläkkeistä maksetaan valtion budjetista. Työeläkejärjestelmän toteutuksesta vastaavat suurimmaksi osaksi työntekijät ja työnantajat ja kerättäviä eläkevaroja hoitavat yksityiset työeläkelaitokset.
Valtio, kunnat tai hyvinvointialueet vastaavat osaltaan julkisen sektorin eläkkeistä yhdessä työntekijöiden kanssa, ja niiden varoja hoitaa Keva.
Sen sijaan valtio eli veronmaksajat maksavat vuoden 2027 talousarvioesityksen mukaan yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa.
Tuoreen YEL-uudistuksen arvioidaan kasvattavan valtion menoja pitkällä aikavälillä noin 80 miljoonaa euroa vuodessa ja lähivuosina uudistuksen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan vuosittain noin 100–200 miljoonaa. Olisiko tässä asiassa miettimisen paikka?
Yksityisen eläkejärjestelmän eläkkeet eivät juurikaan kuluta valtion budjettia, päinvastoin. Eläkkeistä maksetaan veroa paljon enemmän kuin vastaavan suuruisesta palkasta.
Eläkerahaa siirtyy valtion budjettiin arvonlisäverotuloina aina, kun me eläkeläiset teemme hankintoja ja ostamme jotain.
Eläkkeistä leikkaaminen lisäisi tarvetta asumistuelle ja muille tulonsiirroille. Lääke- ja hoivakulut sekä räjähdysmäisesti kasvaneet asiakasmaksut ovat usealle eläkeläisille todella iso menoerä, ja käytössä on vähemmän tuloja kuin palkansaajilla.
Ei ole hyvinvointivaltion tavoitteiden mukaista, että palvelujen hinta siirtää osan meistä palvelujen ulkopuolelle. Monessa eläkeläistaloudessa joudutaan miettimään, syökö, lämmittääkö kotiaan vai ostaako lääkärin määräämät lääkkeet.
Työeläkejärjestelmämme on kunnossa ja kestävä pitkälle tulevaisuuteen. Tehdyt eläkeuudistukset vaikuttavat toivotulla tavalla.
Nyt suunnitellaan, että eläkkeelle siirtymisen ikä siirtyisi myöhemmäksi nopeammin kuin uskottiin. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto toteaa, että eläkemaksuihin ei kohdistu korotuspaineita, kun eläkeyhtiöiden sijoitustoiminta vahvistaa eläkerahastoja.
Niinpä eläkemaksujen alentaminen jollakin aikavälillä on reaalinen mahdollisuus. Tämä alentaisi työn hintaa tai antaisi tilaa verotuksen kiristämiseen.
Nyt kannattaa rauhoittaa eläkekeskustelua ja seurata, miten jo tehdyt uudistukset vaikuttavat. Eläkkeiden leikkaaminen olisi omaan jalkaan ampumista.