Vaatimattomasta 2 500 euron kuukausipalkasta menee eläkemaksuihin yhteensä 610 euroa kuukaudessa. Työntekijän suoraan palkasta maksettava osuus tuosta on 182,50 euroa. Noilla maksuilla ahertaja ansaitsee 1 500 euron kuukausieläkkeen.
Mikäli palkansaaja sijoittaisi omasta pussistaan maksamansa summan 182,50 euroa maltillisella 5 prosentin korolla, olisi hänellä 274 700 euroa käytettävissään 40 vuoden työrupeaman jälkeen. 1 144 euroa olisi tuhlattavissa kuukaudessa, mikäli elinpäiviä riittäisi 20 vuotta kuoleman jälkeen. Sen verran niitä meillä miehillä keskimäärin kertyy.
Työeläkelaitos panee siis tässä paremmaksi, ei kuitenkaan järin paljoa.
9 prosentin korolla 182,50 euron summa nousisi 842 600 euroon. Sillä saisi jo pollean 3 510 euroa kuukaudessa.
Työeläkelaitos jää tässä ratkaisevasti toiseksi, vaikka 2 500 euron palkansaaja ja hänen työnantajansa kanssa syytää sinne 610 euroa joka kuukausi.
Jos ahertajalla olisi käytettävissä koko eläkemaksu 610 euroa, kuten työeläkelaitoksella, pikkuisella 5 prosentin korolla pääoma kasvaisi 40 vuodessa suunnilleen 915 612 euroon. Tämä tarkoittaa jo 3 815 euron summaa tuhlattavaksi kuukaudessa.
9 prosentin korko lihottaisi eläkemaksun suuruisen summan yli 2,8 miljoonaan euroon. Kuukaudessa olisi noin 11 703 euroa millä mällätä. Se on kohtalokkaan kokoinen rahakasa 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevalle.
Mistä tämä kertoo? No siitä, että joko työeläkelaitokset ovat surkeita sijoittajia, tai sitten niiden kulut ovat käsittämättömät. Molemmat varmaan vaikuttavat, jälkimmäinen luultavasti enemmän.
Se on ainakin selvää, että harva työntekijä työeläkelaitoksessa tyytyy 2 500 euron kuukausiansioihin.
Työeläkevakuuttajat Telan viestinnän asiantuntija Marjut Vanha-Aho vastasi (I–P 5.5.) edelliseen kirjoitukseeni työeläkkeistä (I–P 25.4.). Innokkaana odotan, saanko nyt häneltä kommenttia. Jos sellainen tulee, povaan hänen keskittyvän inflaation salakavalaan syömähampaaseen.