Suomen tuottavuus on polkenut paikoillaan jo vuosia. Työajanseurannan tehokkaampi hyödyntäminen voisi olennaisesti muuttaa tilannetta. Laadukas työajanseurantaprosessi ja sitä tukevat digitaaliset järjestelmät eivät ainoastaan tehosta työtä vaan myös vähentävät tutkitusti stressiä ja parantavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Suomen tuottavuus ei ole kasvanut käytännössä 15 vuoteen. Tämä on ongelma, joka näivettää kansantalouttamme. Eräs ratkaisu tuottavuuden parantamiseen on työajanseurannan tehokkaampi hyödyntäminen.
Työajanseurantajärjestelmä ei ole pelkästään välttämätön hallinnollinen työkalu, vaan se voi parhaimmillaan tarjota arvokasta tietoa sekä työnantajille että työntekijöille. Johtopäätös perustuu yrityksemme teettämään laajaan kansainväliseen tutkimukseen, joka osoittaa työajanseurannan monet hyödyt.
Työajanseuranta voi auttaa tunnistamaan tuottavuuden esteitä. Nykyaikaisilla ja käyttäjäystävällisillä työajanseurantajärjestelmillä voidaan saada arvokasta dataa, joka auttaa kehittämään eri avainprosesseja ja parantaa tuottavuutta. Tämä voi lisätä Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti ja samalla parantaa myös työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä.
Työajanseuranta voi myös vähentää ylitöiden määrää. Suomessa ylityöt ovat monelle työntekijälle arkipäivää, mikä heikentää työ- ja vapaa-ajan tasapainoa. Työajanseurantajärjestelmien ansiosta ylikuormitustilanteet on mahdollista tunnistaa riittävän ajoissa, jolloin työnantajat voivat ryhtyä toimenpiteisiin resurssien ja työmäärän paremmaksi tasapainottamiseksi.
Työajanseuranta tukee lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapainottamista. Kun työaika jaetaan tehokkaasti, työntekijät voivat paremmin hallita aikaansa ja vähentää työstä aiheutuvaa stressiä.
Suomalaisten yritysten tulisi investoida nykyaikaisiin työajanseurantajärjestelmiin ja lisäksi valmentaa henkilöstöä käyttämään niitä tehokkaasti.
Työnantajien tulee ottaa aktiivinen rooli järjestelmien tuottaman datan analysoinnissa ja hyödyntämisessä, jotta tuottavuuden esteet voidaan tunnistaa ja poistaa. Lisäksi työntekijöille on annettava mahdollisuus osallistua prosessien kehittämiseen, jotta he kokevat työajanseurannan hyödylliseksi ja luottamusta lisääväksi tekijäksi.
Kyse on viime kädessä asennemuutoksesta. Työajanseuranta ei ole kontrollikeino, vaan se on työkalu, joka voi parantaa niin yksilön kuin koko yhteiskunnan hyvinvointia ja tuottavuutta. Tämä on yksi olennainen keino, jolla voimme tehdä yhdessä Suomesta tuottavuuden ja hyvinvoinnin edelläkävijän!
Mikko Uotila
maajohtaja
SD Worx Suomi