Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tut­kit­tua tietoa pää­tök­sen­te­koon

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikaisen haastattelu (IlPo 16.1.2025) inspiroi kirjoittamaan aiheesta julkisen sektorin osalta. Haastattelussa tulee esille, että ”korkeakoulutettujen työttömyys on kuitenkin kasvussa kaikkialla, myös Pohjanmaalla”. Olen samaa aihetta sivunnut kirjoittamalla otsikolla ”Miten Vaasan kaupunki nostetaan kasvavien yliopistokaupunkien joukkoon, ja miten yliopistokaupunkibrändi valjastetaan kaupunkikehittämisen moottoriksi?” Kirjoituksessa toin esille seuraavia asioita:

Kehittämisen perusta on strategia. Strategia koostuu realistisista organisaation ympäristöä, perustehtävää ja osaamista koskevista käsityksistä. Strategia kytkee nämä käsitykset luontevasti toisiinsa, ne ovat sisäisesti johdonmukaisia, ne on tiedostettu ja ymmärretty läpi organisaation ja niitä kyseenalaistetaan ja testataan jatkuvasti. Vaasan kaupunki voidaan nostaa kasvavien yliopistokaupunkien joukkoon, kun paikallinen yliopisto nähdään osana tällaista kaupunkiorganisaation ympäristöä, sellaisena strategisena vahvuutena, jota hyödynnetään kaupungin kehittämisessä. Tärkeää on strategisten kumppanuuksien muodostaminen, toimintaedellytysten varmistaminen ja yhteisen kilpailuedun parantaminen. Strategisen kumppanuuden arvo on suuri molemmille osapuolille.

Vaasan kaupungin ja Vaasan yliopiston tulisi muodostaa strategisia kumppanuuksia, joissa hyödynnetään yliopiston osaamista niillä osaamisalueilla, joilla yliopistolla on opetusta ja tutkimusta.

Saavutettavat hyödyt:

1) Varmistetaan jatkuva oppiminen ja kehittäminen Vaasan kaupungin organisaatiossa.

2) Vaasan yliopisto saa kiinteän tutkimusalustan omasta kaupungista.

3) Opiskelijat saavat tutkimusaiheita ja opinnäytetöitä ja pääsevät samalla tutustumaan kaupungin työtehtäviin.

4) Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen uusille hankkeille helpottuu ja aktivoituu. Osaajat ja opiskelijat hakeutuvat sinne, missä on yhteistyötä, näyttöä onnistuneista hankkeista ja luovasta toiminnasta.

Vaasalaiset kritisoivat allianssimallin toteuttamista sosiaalisessa mediassa ja tämän lehden tekstaten-palstalla.

Meille päättäjille tulee usein palautetta kaupungin henkilöstöjohtamisen puutteista.

Em. kuntalaisten palautteet antavat aihetta puolueettomaan tutkimukseen. Me päätöksentekijät saamme näin luotettavaa tietoa kuntalaisten etujen ajamiseen. Tällöin luottamushenkilöillä on mahdollisuus tehdä päätöksiä tuotetun tiedon perusteella, emmekä sorru tekemään päätöksiä yksittäisten mielipiteiden pohjalta. Samalla varmistuu, että kuntalaisten veroeurot ohjautuvat tehokkaasti oikeisiin kohteisiin.

Lisäksi kaupungin tulee laatia eettinen ohjeistus, jollainen on useimmilla menestyvillä Suomen kaupungeilla. Eettiset periaatteet velvoittavat henkilöstöä ja luottamushenkilöitä ohjaten heitä toimiman oikein.

Maija Ovaska (sd.)

entinen kehittämispäällikkö

KTM, varavaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Vaasa