Alkoholin kulutus on yksi merkittävimmistä avioeroihin johtavista sosioekonomisista syistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Kauppatieteiden maisteri Sanna Huikari Oulun yliopistosta tutkii tuoreessa väitöskirjassaan avioerojen määrään vaikuttavia tekijöitä sekä työttömyyden ja talouskriisien yhteyttä itsemurhiin.
–Alkoholin kulutus ja avioerojen määrä liikkuivat tilastoissa käsi kädessä, Huikari kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin alkoholin vaikutusta avioeroihin 23 OECD-maassa 50 vuoden aikana. Vaikka avioeroon johtavia syitä tutkittiin muitakin, esimerkiksi työttömyyttä, kaupungistumista ja naisten osallistumista työelämään, alkoholin kulutus pysyi silti merkittävänä syynä. Se yllätti Huikarin mukaan tutkijatkin.
Huikari huomauttaa, että väitöskirjan tutkimukset on tehty väestötasolla. Ne eivät kerro yksittäisen ihmisen elämästä tai valinnoista.
–Tällaista aineistoa on yksilötasolla hirvittävän vaikea, ellei jopa mahdotonta, saada. Jostain nämä kuitenkin kertovat ja ovat vähintäänkin hyviä alkuja tutkimukselle.
Väitöstutkimuksessa ei selvitetty sen tarkemmin, millainen alkoholin kulutus avioeroon johtaa tai maiden välisiä eroja.
Muiden työttömyys ympärillä vähentää itsemurhariskiä
Huikari tutki suomalaisten itsemurhakuolleisuutta maakunnittain vuosina 1991–2011. Kaksi asiaa nousi selvästi esiin.
Riski itsemurhan tekemisestä kasvaa, kun joutuu työttömäksi siellä, missä työttömiä on vähemmän kuin alueella, jossa muitakin on työttömänä.
Huikari selittää sitä työttömyyden sosiaalisella normilla. Ihminen peilaa omaa tilannettaan ympäröivään yhteiskuntaan ja jopa naapurustoon.
–Ehkä se ei ole niin paha, jos menetät työpaikan ja taloudellisesti menee heikosti, kun ympärillä on vertaisia enemmän.
Toinen suomalaisten itsemurhia lisäävä asia oli epävarmuus työpaikan pysyvyydestä. Erityisesti se on vaikuttanut työikäisiin miehiin.
Huikarin mukaan tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin aineistoa, jossa ihmisiltä oli kysytty, miten he näkevät työpaikan pysyvyyden seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tilastojen mukaan alueilla, joissa työllisyysnäkymät olivat heikot, itsemurhakuolleisuus oli suurempi.
Pankki- ja osakemarkkinakriiseillä vaikutusta omaan talouteen
Pankki- ja osakemarkkinakriisit vaikuttavat itsemurhien määrään muita talouskriisejä enemmän. Huikari tutki talouskriisien vaikutusta itsemurhiin yli 21 OECD-maassa 41 vuoden aikana.
Tutkimuksen mukaan yli 60 000 itsemurhaa on yhteydessä talouskriiseihin vuodesta 1970 lähtien.
Huikarin mukaan pankki- ja osakemarkkinakriisit ovat talouskriiseistä suurimpia. Inflaatio- ja valuuttakriisien vaikutus yksittäisen ihmisen elämään ei ole niin vakava.
–Pankki- ja osakemarkkinakriisillä voi olla isojakin vaikutuksia yksilön omaan talouteen hyvin lyhyellä aikavälillä. Shokki voi tulla äkkiä.
Apua sinne, missä sitä tarvitaan
Huikari kertoo saaneensa joskus palautetta, että taloustutkijana tutkii tällaisia aiheita ja astuu ehkä lääkärien ja sosiologien varpaille.
Hän itse näkee tutkimuksensa täydentävänä tutkimuksena, joka voi antaa jotain tietoa itsemurhaan johtavista syistä.
–Jos pystytään osoittamaan, että työttömyys, ihmisen taloudellinen ja yleinen taloustilanne selittävät edes pienen osan itsemurhista, resursseja voitaisiin ehkä kohdentaa sinne, missä vaaran paikat ovat, Huikari toivoo.
Jaana Mattila
