Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan elintarvikkeiden ja monien arkipäivän käyttöesineiden sisältämät fluoratut yhdisteet lisäävät merkittävästi keskenmenon riskiä.
Fluorattuja yhdisteitä käytetään muun muassa vettä hylkivissä vaatteissa, suksivoiteissa, paistinpannuissa ja pikaruokapakkauksissa, koska ne hylkivät vettä, rasvaa ja likaa. Suurin osa ihmisen kehoon päätyvistä yhdisteistä tulee THL:n mukaan ravinnon – etenkin kalan – mukana.
Tanskassa tutkijat selvittivät raskaaksi tulleiden naisten veressä olevien fluorattujen yhdisteiden määrän ja seurasivat raskauden kehitystä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset, joiden veressä oli korkeimmat pitoisuudet näitä ympäristömyrkkyjä, saivat noin kuusitoista kertaa todennäköisemmin keskenmenon kuin vähiten aineita kehoonsa saaneet naiset.
Tuloksista järkyttyneet tutkijat toivovat kiireesti lisätutkimusta aiheesta.
Tanskalaisten tutkimuksessa tarkoitetut yhdisteet tunnetaan kirjainkoodilla PFAS, eli perfluoratut alkyyliyhdisteet. Yleisimpiä näistä ovat perfluoro-oktaanisulfonaatti PFOS ja perfluoro-oktaanihappo PFOA.
Yhdisteiden terveysvaikutuksia ei täysin tunneta, mutta esimerkiksi Suomen THL varoittaa, että ne voivat häiritä kehitystä ja lisääntymistä, heikentää kehon puolustusjärjestelmiä sekä aiheuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä ja maksasairauksia.
PFAS-yhdisteissä kaikki hiilivetyketjun vetyatomit on korvattu fluorilla. Esimerkiksi EU:ssa näiden yhdisteiden käyttöä on rajoitettu haittavaikutusten pelossa.
Valmistajat ovat kehittäneet tilalle korvaavia yhdisteitä, joissa vain osa vetyatomeista on korvattu fluorilla. THL:n mukaan sittemmin on kuitenkin havaittu, että ainakin osa näistä lyhyempiketjuisista yhdisteistä voi muuttua elimistössä PFAS-yhdisteiksi.
Fluoratut yhdisteet ovat hyvin kestäviä, joten ne eivät hajoa luonnossa helposti. Niinpä ne rikastuvat ravintoketjussa.
Aineet kertyvät myös ihmisen elimistöön, koska ne eivät poistu helposti virtsan tai ulosteen mukana. Mitä suuremmalle määrälle fluorattuja yhdisteitä ihminen altistuu, sitä enemmän niitä löytyy veren proteiineista, munuaisista ja maksasta.
Laajan käytön ja hitaan hajoamisen vuoksi fluorattuja yhdisteitä löydetään kaikkialta ympäristöstä. Altistus on normaalisti paljon pienempi kuin esimerkiksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen määrittämät riskirajat, mutta toisaalta myrkkyjen vaikutukset tunnetaan vielä huonosti.
THL:n mukaan fluorattujen yhdisteiden käyttörajoituksia on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa.
HENRIPEKKA KALLIO/LÄNNEN MEDIA
Aiheesta lisää:
Lisätietoa tanskalaistutkimuksesta (englanniksi).
THL:n infosivu fluoratuista yhdisteistä .
Newsweekin juttu aiheesta (englanniksi).