Yhdysvallat on koonnut sotilaallista voimaa Venezuelan lähialueelle, minkä lisäksi presidentti Donald Trump on myöntänyt antaneensa keskustiedustelupalvelu CIA:lle valtuudet toimia maassa. Venezuela puolestaan kertoi estäneensä CIA:n masinoiman "venezuelalaisten" valehyökkäyksen yhdysvaltalaista sotalaivaa vastaan.
Ennusmerkit Yhdysvaltain paluusta sekaantumiseen sisäisiin valtataisteluihin omalla takapihallaan Latinalaisessa Amerikassa ovat kieltämättä aika selkeitä. Tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) ei silti ole vielä varma, että historia alkaisi toistaa itseään.
Päällimmäinen peruste on se, että epäonnistumisen mahdollisuudet vallankaappauksen tukemisessa tai siihen osallistumisessa ovat historian valossa huomattavat.
– Uskon, että joku Trumpin hallinnosta on uskaltanut varoittaa häntä epäonnistumisen vaarasta. En pidä sitä asiana, josta vaiettaisiin Trumpin suututtamisen pelossa, Lindén sanoo.
Toisaalta se, ettei jossain asiassa ole mitään järkeä, ei ole estänyt Trumpia aiemminkaan toimimasta, Lindén lisää
Painostusta ja tukea
Tutkijan mukaan Trumpin puheissa on ollut toisella virkakaudella enemmän Venäjä-tyylistä ajattelua etupiireistä ja lähiulkomaista, kuten Panaman kanavan tai Grönlannin anastamisesta. Amerikka ensin -ajattelun nimiin vannovaan kannattajakuntaan nämä ovat uponneet jotenkuten, kunnes on alettu puhua rahasta, kuten miljardien dollarien tuesta Argentiinalle.
– Käsittääkseni se ei mennyt kovin hyvin läpi Maga-perusjoukossa. Mahdollisia tappiota sotilasoperaatiossa olisi vielä hankalampaa selittää kannattajille. Trump on puhunut suoraan siitä, että hänen vallassa ollessaan amerikkalaisten henkiä ei vaaranneta missään operaatioissa, Lindén perustelee.
Trump on perustellut sotilaallista läsnäoloa Venezuelan liepeillä sekä väitettyjen salakuljetusveneiden upottamisia Yhdysvaltoihin suuntautuvan huumeiden tuonnin vastaisella taistelulla. Tämä tavoite kelpaa hyvin presidentin kannattajakunnalle, mutta Lindénin mukaan Venezuelan osalta kyseessä on ilmeinen tekosyy.
– Venezuela ei ole Latinalaisen Amerikan maista se huumekaupan keskeinen tekijä, johon kannattaisi keskittyä, tutkija perustelee.
Kaiken takana on öljy?
Yhtä epäuskottavana Lindén pitää sitä, että Trump haluaisi kaataa Venezuelaa kiistatta diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Nicolas Maduron demokratian edistämisen nimissä. Trumpilla kun ei ole ollut tähänkään saakka mitään vaikeuksia neuvotella ja tehdä diilejä maailmalla muiden itsevaltiaiden kanssa.
Trumpin hallinnossa tosin saattaa Lindénin mukaan olla henkilöitä, joiden mukaan juuri vasemmistolainen diktaattori omalla lähialueella on asia erikseen ja että tämä olisi syytä raivata pois. Mutta myös vastakkaisia mielipiteitä löytyy.
Mikä sitten saa Trumpin uhraamaan aikaa Venezuelalle ja pullistelemaan sotavoimalla?
– En voi sitä tietää, mutta väkisinkin tulee mieleen ja tuntuisi hirveän loogiselta, että se olisi öljy, Lindén sanoo.
Fossiilisia polttoaineita kannattava Trump voisi kenties perustella Venezuelan massiivisilla öljyvaroilla kannattajilleen myös sitä, miksi juuri tämän ulkomaan sisäiseen tilanteeseen sekaantuminen voi olla samalla myös Yhdysvaltain oman edun mukaista, Lindén pohtii.
– Vaikea tosin nähdä, miten sen voisi tyylikkäästi toteuttaa niin, että öljyhyödyn kahmiminen omien kannattajien mieliksi olisi samalla kansainvälisen yhteisön silmissä legitiimiä. Mutta eihän se ole Trumpia ennenkään estänyt, Lindén sanoo.
