Suomen valtionjohtoon voi kohdistua tavallista suurempaa mielenkiintoa jo Brysselin Nato-huippukokouksessa presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kokouksen vuoksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen Lännen Medialle.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu 11. heinäkuuta puolustusliitto Naton huippukokouksen päämiesillalliselle. Suomen lisäksi illalliselle osallistuvat Ruotsin sekä Naton jäsenmaiden ja EU:n johtoa.
Suomi ja Ruotsi ovat tasavallan presidentin kanslian mukaan ainoat Naton ulkopuoliset valtiot, jotka illalliselle osallistuvat. Huippukokous järjestetään vain muutama päivä ennen kuin Niinistö isännöi Suomessa Trumpin ja Putinin kokousta.
Trumpin ja Putinin on määrä tavata Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta.
– Voi tietysti olla, että omaa mielenkiintoa kohdistuu Suomeen, kun päästään isännöimään historiallista suurvaltakokousta. Tiedonvälityksellisesti ehkä halutaan kuulla Niinistöltä, mitä tietoja hänellä on, jos siinä vaiheessa on vielä hämärän peitossa se, mistä täällä aiotaan keskustella, Tiilikainen kertoo.
Toistaiseksi puheenaiheista on tullut esiin vain se, ettei Venäjä halua keskusteltavan Krimin tilanteesta. Viime viikolla puolestaan Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton oli Moskovassa valmistelemassa presidenttien tapaamista.
– On tämä aika kiinnostava hetki Suomen näkökulmasta, aika monenkin asian suhteen, Tiilikainen toteaa viitaten Nato-huippukokoukseen.
Tiilikainen: Suomi ja Ruotsi "omassa sarjassaan"
Suomi ja Ruotsi on vuoden 2014 Nato-huippukokouksesta lähtien luokiteltu Naton edistyneiksi kumppanimaiksi. Muita saman kategorian valtioita ovat Georgia, Jordania ja Australia, mutta jälkimmäiset eivät osallistu huippukokouksen illalliselle.
– Suomi ja Ruotsi ovat tästä viisikosta omassa sarjassaan yhteistyön suhteen, Tiilikainen arvioi.
Pohjois-Euroopan naapurivaltiot ovat viime vuosina osallistuneet aktiivisesti Nato-harjoituksiin ja muuhun yhteistoimintaan, vaikka varsinaiseen päätöksentekoon he eivät voikaan osallistua. Tiilikainen huomauttaa, että Suomi on toivonut pääsevänsä osallistumaan myös poliittisiin tilaisuuksiin, vaikkei se jäsenmaa olekaan.
Kesäkuussa puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) osallistui esimerkiksi Naton puolustusministerikokoukseen Brysselissä.
– Suomi on toivonut itselleen ja Naton kumppanimaille vahvempaa roolia poliittisen puolen keskusteluissa, sanoo Tiilikainen.
Keskiviikon työillallinen tarjoaa Tiilikaisen mukaan mahdollisuuden "kuulustella tunnelmia", mitä puolustusliittoon tulee. Varsinkin Trumpin Nato-politiikkaa on arvuuteltu paljon siitä lähtien, kun hänet valittiin Yhdysvaltojen johtoon.
Trump on alustavien tietojen perusteella osallistumassa samaiseen Nato-huippukokoukseen kuin Niinistökin, joten on mahdollista, että Suomen ja Yhdysvaltojen presidentit tapaavat toisensa jo Brysselissä.
Naton huippukokouksen illallisen lisäksi presidentti Niinistö osallistuu Afganistanin kriisinhallintaoperaatiota koskevaan kokoukseen. Niinistö on myös osallistunut kolmeen aiempaan kokoukseen.
Markku Uhari
