Presidentti Sauli Niinistö halusi perjantaina järjestetyllä tiedotustilaisuudellaan selventää julkisuudessa käytyä keskustelua mahdollisen huippukokoustapaamisen luonteesta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola.
– Nyt tuli selväksi, että kyseessä on Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden aikana mahdollisesti toteutettava multilateraali kokoontuminen, huippukokous.
– Kyseessä ei todellakaan olisi [Donald] Trumpin ja [Vladimir] Putinin kahdenkeskinen kokoontuminen, Mikkola kommentoi.
Hänen mukaansa presidentin nopealla aikataululla järjestämän tiedotustilaisuuden suurin anti oli tämän viestin selventäminen. Mikkola arvioi, että median kiinnittämä huomio Venäjän ja Yhdysvaltojen mahdolliseen kahdenväliseen tapaamiseen oli suurin laukaiseva tekijä sille, että Niinistö halusi selventää asiaa.
– Tämä ei ole mikään uusi idea. On jo vuosia puhuttu puheenjohtajakauden aikana mahdollisesti toteutettavasta huippukokouksesta, johon osallistuisi Arktisen neuvoston jäseniä laajemmalla otoksella. Viesti on jossain kohtaa viimeisen vuorokauden aikana vääristynyt, hän sanoo.
Niinistö nosti tiedotustilaisuudessa esiin niin sanotut mustan hiilen ja soihduttamisen ongelmat, jotka pitäisi ratkaista ilmastonmuutoksen kannalta kestävällä tavalla. Presidentti myös korosti, että huippukokousta ei ole mieltä järjestää ennen kuin on jotain, mistä kokous kannattaa järjestää.
Mikkola pitää Niinistön ajatuksia luontevina yhteistyön alueina.
– Arktisen neuvoston mandaatti kuitenkin keskittyy arktisen alueen ympäristön suojelemiseen.
– Suomen puheenjohtajakausi painottaa ympäristönsuojelun kysymyksiä, hän lisää.
Mahdollisen huippukokouksen ajoittamisen taustalla ovat myös maailmanpoliittiset kysymykset Trumpin ja Putinin kohtaamisesta, Mikkola toteaa.
– Yhdysvalloissa on tällä hetkellä isokin käymistila meneillään Trumpin kampanjan väitetyistä Venäjä-yhteyksistä. Tämä on heille erittäin herkkä hetki lähteä viemään eteenpäin Venäjä-suhteita.
Lisäksi suuren huippukokouksen pystyttäminen vie aikaa, ja Mikkolan mukaan käytännön syyt ovat yksi syy siihen, miksi Niinistö korosti, että kokousta ei voi järjestää Suomessa välittömästi.
Mikkolan mukaan huippukokouksen luontevan keskusteluaiheen tulisi löytyä Arktisen neuvoston agendan asioista, kuten kestävästä kehityksestä.
– Tässä tilanteessa, jossa Trumpin hallinto on näyttänyt sen, että ympäristönsuojelukysymykset eivät ole kovin korkealla, yhteisen teeman löytäminen voi olla vaikeaa, Mikkola sanoo.
Jos taas suurvaltajohtajat tapaisivat Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä mutta ei kokouksen alla, tapaamisen agenda voisi olla laajempi.
Mikkolan mukaan Arktisen neuvoston yhteydessä ei ole aiemmin järjestetty valtionpäämiesten huippukokousta. Arktinen neuvosto toimii tavallisesti niin, että joka toinen vuosi on ulkoministeritason kokous puheenjohtajan vaihtuessa. Väliajat Arktisen neuvoston työtä tehdään virkamiestyönä. Arktisen huippukokouksen järjestäminen on uusi aloite.
– Se on hyvä aloite, sillä Suomella on ollut tavoitteena nostaa esiin Arktisen neuvoston profiilia globaalisti, Mikkola sanoo.
Suomesta tulee Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa tänä keväänä. Kausi kestää kaksi vuotta. Neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Yhdysvallat, Venäjä, Kanada, Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi.
Laura Myllymäki/Lännen Media