Tut­ki­ja: Kremlin väite, ettei Kri­mis­tä puhuta, on to­dis­tus­ar­vol­taan nolla – Trumpin sanat otet­ta­va to­sis­saan Hel­sin­gis­sä

Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat Suomessa 16. heinäkuuta. KUVA: EPA/JORGE SILVA/POOL
Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat Suomessa 16. heinäkuuta. KUVA: EPA/JORGE SILVA/POOL

Kreml ilmoitti maanantaina, kaksi viikkoa ennen Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaamista, että Krim on ainoa asia, josta presidentit eivät voi keskustella.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää väitteen todistusarvoa nollana.

–Kreml on ilmoittanut vaikka kuinka monta kertaa, että joukot vedetään pois Syyriasta, mutta siellä ne yhä ovat, vertaa Salonius-Pasternak Lännen Medialle.

Vaikka Salonius-Pasternak ei luota Venäjän noudattavan omaa periaatettaan, hän tulkitsee kuitenkin sen antamaa viestiä muille. Viesti tulee väitteen toisesta osasta. Venäjän reunaehto keskustelulle on se, että Ukrainalta vallattu Krim on osa Venäjää.

Trump voi ottaa Krimin tunnustamisen esille

Niinpä Salonius-Pasternak uskoo, että Yhdysvaltain presidentti Trump voi hyvinkin keskustella Venäjän presidentin Putinin kanssa Krimistä. Trump voi tunnustaa Krimin kuuluvan Venäjään.

–Hän on jo indikoinut, että Krim on osa Venäjää, Salonius-Pasternak sanoo.

Tutkijan mukaan huolenaiheena on se, ettei Donald Trump välttämättä valmistaudu tapaamiseen kovin hyvin. Vladimir Putin ja presidentti Sauli Niinistö valmistautuvat.

–Trump voi saada jonkin pikavoiton neuvotteluissa ja kuvitella sen olevan hyvä diili, vaikka hän samalla luopuisi jostakin strategisesta, kuvailee Salonius-Pasternak.

Trump pitää ottaa vakavissaan

Vaikka Trump on äkkipikainen ja saattaa muuttaa hetkessä mieltään, häntä pitää kuunnella tarkasti ja tosissaan.

–Suurin osa Suomessakin on tuudittautumassa siihen, ettei häntä kannata ottaa vakavasti, sanoo Salonius-Pasternak.

Hän muistuttaa, että Trump on määrätietoisesti pyrkinyt toteuttamaan, mitä hän linjaa. Jos Trump päättää vetää amerikkalaiset Nato-joukot pois Saksasta, hän myös tekee niin.

Presidentti Niinistön rooliksi jää kahden suurvallan johtajan tapaamisessa Suomen ja Itämeren sekä arktisen alueen näkökulman korostaminen.

–Epäilen, että hän pyrkii tuomaan esiin myös eurooppalaista näkökulmaa ja on yhteydessä EU:n johtaviin maihin ennen kokousta, toteaa Salonius-Pasternak.

Almedalenissa Helsingin tapaaminen vain sivulauseissa

Charly Salonius-Pasternak seurasi maanantaina Ruotsin suurinta poliittista tapahtumaviikkoa Almedalenia Visbyssä Gotlannissa.

Siellä puhuttivat Ruotsin syksyn parlamenttivaalien asiat. Salonius-Pasternak pani merkille, ettei turvallisuuspolitiikka noussut kovin paljon vaalikeskusteluihin, jotka pyörivät koulutuksen, terveydenhuollon ja sisäisen turvallisuuden aiheissa.

–Kun vuoden 2016 jälkeen Venäjä ei ole provosoinut Ruotsia, onko tuudittauduttu siihen, että tämä on normaalia? Juuri nyt puolustusta pitäisi vahvistaa, Salonius-Pasternak pohtii.

Helsingin huippukokous 16.7. ei hänen mukaansa juurikaan ollut puheissa tai agendalla Almedalenissa.

Joonas Kuikka

Ilmoita asiavirheestä