Turvapaikanhakijoita vastaan on kohdistunut Euroopassa useita väkivaltaisia iskuja.
Esimerkksi vastaanottokeskuksiin on heitelty polttopulloja ainakin Suomessa ja Saksassa. Tammikuun puolivälissä Saksassa heitettiin vastaanottokeskukseen käsikranaatti, joka ei onneksi räjähtänyt.
Osa iskuista on jäänyt pelkästään suunnittelun asteelle, kun poliisi on niihin puuttunut. Esimerkiksi Saksassa uusnatsit suunnittelivat iskua vastaanottokeskukseen lokakuussa. Iskussa olisi poliisin mukaan käytetty räjähteitä.
Tiistaina 9. helmikuuta Helsingin Sanomat kertoi, että Ruotsin poliisi oli ottanut kiinni 14 puolalaista, joiden epäillään suunnitelleen väkivaltaista iskua vastaanottokeskukseen. Poliisi arveli heidän kuuluvan äärioikeistolaiseen liikkeeseen.
Viime perjantaina 12. helmikuuta brittilehti Independent kertoi, että äärioikeiston kannattajat ovat pahoinpidelleet viime viikkoina Ranskassa Calais’n pakolaisleirillä olevia pakolaisia ja siirtolaisia. Lehti perustaa tietonsa näkemiinsä todisteisiin. Leirin asukkaat ovat kertoneet, että myös poliisi on syyllistynyt väkivaltaan. Lehti kertoo, että esimerkiksi useat kansalaisjärjestöt ovat kertoneet poliisiväkivallan ja "rasististen jengien" hyökkäysten lisääntymisestä.
Edellä muutama esimerkki toteutuneista tai suunnitteilla olleista väkivallanteoista.
Maahanmuuttoasioihin erikoistunut tutkija Karin Creutz Helsingin yliopistosta kertoo, että sama trendi on nähtävissä ympäri Eurooppaa.
– Ranskan Calais’n pakolaisleiriä vastaan on tehty lukuisia väkivaltaisia hyökkäyksiä jo aiemminkin ja turvapaikanhakijoita on pahoinpidelty. Ryhmä natseja muun muassa pahoinpiteli maahanmuuttajia Eurotunnelin liepeillä marraskuussa 2015.
– On enemmän tai vähemmän organisoitunutta toimintaa. Sitten on myös yksittäistapauksia, joissa yksittäiset henkilöt ovat hyökänneet maahanmuuttajia vastaan, Creutz sanoo.
Saksassa tehtiin viime vuonna 817 hyökkäystä vastaanottokeskuksia vastaan.
Deutsche Wellen verkkouutisen mukaan näihin hyökkäyksiin lukeutuvat tuhopoltot, omaisuuden rikkominen, rasistinen propaganda ja yllytykset. Näistä ainakin 733 tekoa on poliisin mukaan pystytty yhdistämään henkilöihin, joilla on äärioikeistolaisia motiiveja.
Creutz kertoo, että Kölnissä uudenvuodenaattona naisiin kohdistuneiden ryöstö- ja ahdistelurikosten – joista syytettynä on nuoria pohjoisafrikkalaisia – jälkeen äärioikeisto on yhdessä jalkapallohuligaanien kanssa hyökännyt useita kertoja maahanmuuttajia vastaan Kölnissä.
Tilanne ei ole Creutzin mukaan rauhoittunut, vaan väkivaltaiset iskut lisääntyvät hänen mukaansa aina suurten mediatapahtumien myötä. Kölnin tapahtumat saivat aikaan väkivallan aallon, samoin Kööpenhaminan ja Pariisin terrori-iskut. Creutzin mukaan väkivalta lisääntyy myös sen myötä, kun uusia turvapaikanhakijoita saapuu jollekin paikkakunnalle.
Keskusrikospoliisin erikoistutkija Tuija Hietaniemi ennakoi, että tilanne ei Suomessakaan noin vain rauhoitu.
– Olen seurannut ääriliikehdintää Suomessa ja se on selvästi kasvamaan päin.
Hietaniemi muistuttaa, että kaikki eivät edes tarvitse organisaatiota taakseen, vaan joukossa voi olla ääriaineksen toiminnasta ja sen viestinnästä intoutuneita sekä heitä, joissa turvapaikanhakijat ja heidän tekemikseen mainitut rikokset herättävät pelkoa. Hietaniemen mukaan he voivat lähteä liikkeelle omatoimisesti.
Hietaniemi vertaa näiden "yksinäisten susien" tilannetta 1930-luvun Suomeen ja Lapuan liikkeeseen. 1930-luvulla äärioikeiston väkivalta kohdistui esimerkiksi työväentaloihin ja äärioikeistolle vastenmielisiin ihmisiin.
– Myös yksittäiset ihmiset toimivat aktiivisesti Lapuan liikkeen tiimoilta, mutta viranomaisten oli hyvin vaikea osoittaa, että käsky olisi tullut korkeammalta taholta. Organisoitumista ei silloinkaan useinkaan pystytty osoittamaan.
– Vaikka toiminta ei [nykypäivänä] olisi organisoitunutta, siinä voi olla taustalla hyvin selkeä aatteellinen monikulttuurisuutta vastustava ja sitä pelkäävä tunne ja aatemaailma, Hietaniemi kertoo.
Creutzin mukaan viime vuosina maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat alkaneet partioida useassa paikassa. Creutz kertoo, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa EDL (English Defence League) on partioinut kaupunkien kaduilla käyttäen syynä väittämää, että "poliisi on menettänyt hallinnan".
Kreikassa äärioikeistolainen puolue Kultainen aamunkoitto on mobilisoinut väkivaltaisia katupartioita ja Unkarin Jobbikilla oli Magyar Gárda -ryhmänsä, joka Creutzin mukaan terrorisoi romanien asuttamilla alueilla ja ahdisteli juutalaisia.
– Ruotsissa natsisivustot, esimerkiksi Motgift, ovat kehottaneet partiointiin ja tammikuussa jaettiin lentolehtisiä, jossa kehotettiin pahoinpitelemään yksin saapuneita pakolaislapsia Tukholman keskustassa, Creutz kertoo.
Suhtautuminen katupartioihin on kuitenkin ollut Creutzin mukaan Euroopassa tuomitsevampaa kuin Suomessa.
– Esimerkiksi Ruotsissa katupartiot on nähty ongelmana, siellä on myös ollut poliisien ja partioiden yhteenottoja. Siellä asiaan on alusta asti suhtauduttu erittäin vakavasti.
Creutz pitääkin tervetulleena, että nyt esimerkiksi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi lauantaina Helsingin Sanomissa , että kansalaisten katupartioista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Jutussa myös kerrotaan, että "Supo seuraa ryhmiä, sillä joillain viime aikoina julkisuudessa olleiden ryhmien jäsenistä on selviä kytköksiä uusnatseihin".
Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen on aiemmin tuominnut Soldiers of Odin -ryhmän toiminnan .
Creutz toivoisikin, että katupartioiden toimintaan puututtaisiin selkeämmin.
– Monet oikeusoppineet ovat painottaneet, että tällainen toiminta on lainvastaista, mutta esimerkiksi poliisiviranomaisten lausunnot ovat ajoittain olleet tulkinnanvaraisia. Tällaisessa suhtautumistavassa on vakavia riskejä – jos ihmiset kokevat, että saavat viranomaisten tukea fasistiselle toiminnalle, demokraattisen yhteiskunnan peruselementit ovat hukassa.
Creutz viittaa puhuessaan oikeusoppineista Ylen haastattelemiin kahteen oikeustieteen professoriin, jotka arvioivat, etteivät perustuslaki tai kansainväliset sopimukset estä rasististen katupartioiden kieltämistä.
Lännen Median sunnuntaisessa artikkelissa oikeustieteen professori Juha Lavapuro kertoo, että laki mahdollistaa puuttumisen Odinin sotureiden katupartiointiin, jos ryhmät toimivat rasistisesti ja partioivat esimerkiksi vastaanottokeskuksen ulkopuolella.
Creutz mainitsee brittiläisen Daily Mailin reportaasin Soldiers of Odin -ryhmästä. Creutz kertoo, miten Daily Mail esimerkiksi tuo esille Odinin sotureiden jäsenistössä esiintyvää valkoisen ylivallan kannatusta.
Lännen Median artikkelissa äärioikeistoa tutkiva politiikan tutkija Tommi Kotonen toteaa, että Odinin sotureissa jotkut jäsenet ovat kansallissosialisteja ja osalla jäsenistä on väkivaltarikostaustaa. Kotonen myös mainitsee, että ryhmä on perustettu viime syksynä ilmeisesti Mika Rannan aloitteesta. Ranta on ollut vastarintaliikkeen jäsen. Kotonen arvioi, että Suomen vastarintaliike edustaa äärioikeistoa.
Kotonen tarkentaa vielä Lännen Medialle, että Soldiers of Odin ei ole aivan selkeästi äärioikeistolainen.
– Siinä on mukana toimijoita, jotka selvästi ovat kytköksissä "valkoisen ylivallan" ajatuksiin, osa on kansallissosialistejakin, ja toimijoiden mukaan valtaosa vähintään hyväksyy tuollaisen ideologian, mutta järjestönä sitä on hankala äärioikeistoon lukea, koska laajempi poliittinen äärioikeistolainen visio puuttuu.
Kotonen tosin mainitsee vielä, että aiemmin Soldiers of Odinin verkkosivuilla oli selvemmin äärioikeistoon viittaavaa retoriikkaa ja puhuttiin muun muassa "islaminuskoisista maahantunkeutujista".
– Esiintyminen jonkinlaisina katujen sotureina viikinkiviittausten kera on myös tavallista esimerkiksi kansallissosialistisille ryhmille.
Kotonen näkee, että äärioikeiston liikehdintä on Euroopassa lisääntynyt ja ainakin jossain määrin äärioikeisto on vahvistunutkin.
– Riippuu tosin mistä maista puhutaan. En ole ihan ehtinyt koko Eurooppaa seurata. Saksassa voi nähdä Pegida-liikkeen uuden tulemisen. Jossain vaiheessa se oli hajoamassa, mutta on saanut nyt uutta virtaa. Saksassa on nähtävissä selkeä trendin muutos, Kotonen kertoo.
Suomessakin toimivilla ääriliikkeillä on kansainvälisiä kontakteja.
– Jos yleisellä tasolla puhutaan ääriliikkeiden kansainvälisistä kontakteista, ne tuppaavat vaikuttamaan siihen suuntaan, että toimijat saattavat radikalisoitua sitä kautta, että saavat vertaistukea ja rohkaistuvat aktiivisempaan ja avoimempaankin toimintaan.
Keskusrikospoliisin tietojen mukaan vastaanottokeskuksiin kohdistuneissa iskuissa ei ole toistaiseksi loukkaantunut Suomessa ketään. Poliisi kommentoi Ylelle, että vastaanottokeskuksiin iskevät Suomessa humalaiset rasistit .
Creutz kertoo, että Saksassa sikäläisiä iskuja vastaanottokeskuksiin on lähestytty äärioikeistolaisena terrorismitoimintana.
Supon päällikkö Pelttari pitää iskuja vastaanottokeskuksiin Suomessa erityisen huolestuttavina Helsingin Sanomien haastattelussa.
Creutzin mukaan ilmiötä on kuitenkin Suomessa monessa yhteydessä vähätelty ja normalisoitu.
– Ikään kuin olisi kyse vaarattomista kepposista tai humalassa olevien hölmöilystä, kun vähemmistöjä kohtaan tehdään väkivaltaisia hyökkäyksiä. Vähättelyn tarkoitus on varmasti, ettei maalattaisi kauhukuvia, mutta samalla se madaltaa sellaisen toiminnan kynnystä.
AKI LAUROKARI / LÄNNEN MEDIA