Turvallisuudesta puhutaan nyt Suomessa poikkeuksellisen paljon. Ajat ovat sellaiset.
Turvallisuus on lain mukaan jokaisen perusoikeus. Valtion, kunnan ja hyvinvointialueen on huolehdittava turvallisuudesta. On suomalainen arvo edistää turvallisuutta.
Yksi turvallisuuden merkittävä kehityssuunta on tällä hetkellä yksittäisen ihmisen – meidän jokaisen – merkityksen korostuminen. Yhteinen turvallisuutemme on myös meidän jokaisen vastuulla.
Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa Yhteiskunnan turvallisuustrategiassa todetaan hyvin miten yksilöt ovat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden avaintoimijoita. Meillä jokaisella on oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla. Yksilöiden toimintakyky sekä turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne muodostavat koko yhteiskunnan turvallisuuden perustan. Ihmisten keskinäinen luottamus on keskeinen yhteiskuntaamme koossa pitävä tekijä.
Turvallisuus on aina myös tunne, ja tutkimuksien mukaan turvallisuuden tunteeseemme vaikuttaa kaikkein vahvimmin oman arkipäivämme lähipiiri. Turvallisuuden tunne syntyy siten kotona, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastuspiireissä ja päivittäisissä toistemme kohtaamisissa. Voimme itse vaikuttaa paljon siihen millaista tunnetta ympärillemme luomme ja miten toisiamme kohtelemme. Turvallisuus syntyy pienistä arjen teoista.
Kyse on myös asenteesta, jolla haluamme auttaa toisiamme. Halu osallistua ja auttaa kanavoituu järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan lisäksi myös perheen tai lähiyhteisön jäsenenä, naapuriapuna ja kyläyhteisöissä, sosiaalisen median verkostoissa, erilaisissa ryhmissä sekä kansalaisten omatoimisena varautumisena.
Fyysisen maailman turvallisuuden lisäksi kybermaailman turvallisuus on nykyään erottamaton osa kokonaisturvallisuuttamme. Kyberturvallisuuden perustaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja ja näitä taitoja kannattaa jokaisen aktiivisesti oppia.
Teknisesti on hyvä huolehtia siitä, että hankkimissamme älylaitteissa on huomioitu tietoturva, viitsimme käyttää riittävän vaikeita salasanoja ja kaksivaiheista tunnistautumista, huolehdimme ohjelmistojen päivityksistä ja teemme varmuuskopiot säännöllisesti. Nämä perusasiat tekemällä on jo päässyt kyberturvallisuudessa teknisesti pitkälle.
Vähemmälle huomiolle jää usein kyberturvallisuuden psykologinen puoli. Esimerkiksi verkossa tapahtuvat erilaiset huijaukset ovat ensisijaisesti tunteisiimme vetoavaa. Usein meitä pyritään huijaamaan niin, että luovuttaisimme pankkitietojamme ja maksukorttejamme vääriin käsiin. Tarkkana pitää olla myös verkossa tapahtuvan informaatiovaikuttamisen kanssa, sillä mielikuviimme ja tunteisiimme pyritään aktiivisesti vaikuttamaan. Medialukutaito ja lähdekriittisyys on osa arkipäivän kyberturvallisuutta meille jokaiselle.
Huolehditaan turvallisuudestamme yhdessä, jokainen oma vastuunsa tuntien.
Jarno Limnell (kok.)
kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti
Espoo