Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy:n mukaan 36 prosenttia yhtiön viime vuonna tarkastamista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään.
Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.
– Suomalaisissa kiinteistöissä eletään näennäisturvallisuuden aikaa. Parhaat taloyhtiöt ovat hoitaneet asian kuntoon, mutta liian monelle taloyhtiölle turvallisuustyö tarkoittaa lakisääteistä paperiharjoitusta, joka ei valitettavasti johda korjaaviin toimenpiteisiin eikä riskien ennaltaehkäisyyn, tietää johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.
Kiinteistöjen tulipaloissa kuolee vuosittain 80–100 suomalaista. Jurvelinin mukaan suuri osa palokuolemista voitaisiin estää, jos turvallisuutta mitattaisiin ja kehitettäisiin systemaattisesti.
Yksi tärkeimmistä asioista on viestintä. Tulipalojen onnettomuustutkinnassa on toistuvasti kiinnitetty huomiota siihen, että asukkaat eivät tunne talojensa pelastussuunnitelmaa eivätkä siis tiedä, miten onnettomuustilanteessa pitäisi toimia.
Tulipalojen aiheuttamia henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan vähentää myös tekniikan avulla. Pelastustarkastuksissa havaitut tekniset ongelmat liittyvät useimmiten savunpoiston ja palovaroitinten toimintaan. Viime vuonna tehtyjen tarkastusten yhteydessä 61 prosenttia taloyhtiöistä sai huomautuksen savunpoistojärjestelmästä: huollot olivat jääneet tekemättä, laitteisto ei ollut toimintakunnossa tai niiden akusto oli vanhentunut. Palovaroitinjärjestelmän puutteista annettiin huomautus 35 prosentille kohteista.
Parantamisen varaa on myös alkusammutusvälineiden kunnossapidossa ja rakennusten palo-osastoinnissa. Joka viidennen kiinteistön palo-ovien toimivuudessa tai kaapeleiden, putkien ja hormien läpivienneissä oli puutteita, jotka voidaan korjata yleensä vähäisillä kustannuksilla.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu Eparista 22.3.2017 tai verkkolehdestä.