Kun nuori aloittaa opiskelun ammatillisessa koulutuksessa, hän ei saavu pelkkään teoriatyöpajaan, vaan astuu myös käytännön työympäristöön, kuten erilaisten koneiden, laitteiden, työkalujen ja työyhteisöjen pariin. Näissä puitteissa työturvallisuus ei ole sivuseikka, vaan sen tulee olla peruslähtökohta. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä psyykkisen, että fyysisen ympäristön.
Lähiviikkoina on keskusteltu ammattikoulujen työturvallisuudesta, kun Ylen MOT-ohjelma perehtyi tähän ilmiöön.Ohjelma toi esiin sen karun todellisuuden, johon pahimmillaan ajaudutaan ammattikouluissa. Syy ei ole kuitenkaan pelkästään koulutuksen järjestäjän tai opettajien.
Valitettavasti Petteri Orpon hallituksen toimesta on ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikattu yli sadalla miljoonalla eurolla. Leikkaukset ovat realisoituneet muun muassa niin, että oppilaitokset ovat joutuneet vähentämään opettajia ja lähiopetusta.
Kun resursseja karsitaan lähiopetuksesta, ohjauksesta ja tukitoimista, samalla heikkenevät opiskelijoiden valmiudet toimia turvallisesti työympäristössä. Opiskelijoille on siirretty liian paljon vastuuta omista opinnoista. Kun oppilas saa vähemmän ohjausta ja aikaa käytännön harjoitteluun, riski tapaturmille koneiden ja laitteiden kanssa kasvaa.
On muistettava, että työturvallisuus ei ole vain työpaikan asia. Oppilaitoksen tehtävä on varmistaa, että opiskelija valmistuu sellaisella osaamisella, että hän kykenee turvallisesti tekemään ammattiin liittyviä töitä. Asiassa on myös moraalinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Jos nuoria asetetaan tilanteeseen, jossa käytännön turvallisuus on heikosti tuettu, se on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä joka kannalta.
Orpon hallituksen olisi tunnustettava, että leikkaukset ammatilliseen koulutukseen tulevat kalliiksi. Kun koulutuksesta tinkiminen heikentää osaamisen ja turvallisuuden edellytyksiä, lopulta kustannukset voivat nousta korkeiksi työssä tapahtuvien virheiden korjaamisten ja työtapaturmien kautta.
On kollektiivinen vastuumme varmistaa, että ammatillinen koulutus pysyy paitsi laadukkaana, myös turvallisena jokaiselle opiskelijalle.
Niina Behm (sd)
Seinäjoen kaupunginvaltuuston 2. varapj.
Sedu-yhtymävaltuuston jäsen