Turkissa sekä ympäristöaktivistit että monet kansalaiset toivovat, että muovijätteiden tuonti EU:sta Turkkiin loppuisi. Paljon odotuksia lasketaan uuden kansainvälisen muovisopimuksen varaan, jota YK:n jäsenmaat yrittävät saada aikaan tänä vuonna.
Turkista tuli Euroopan muoviroskien suurin kaatopaikka, kun entinen ykkösmääränpää Kiina lopetti muovijätteiden vastaanottamisen kuusi vuotta sitten. Muovi- ja pakkausroskia viedään EU:n rajojen ulkopuolelle kierrätettäväksi, koska unionissa ei pystytä hyödyntämään kaikkea muovijätettä, jota syntyy jatkuvasti suuria määriä.
Eurostatin tuoreimpien tilastojen mukaan Turkkiin vietiin toissa vuonna lähes kolmannes EU:n ulkomaille kierrätykseen kuljetetusta muovijätteestä, yhteensä 319 miljoonaa kiloa.
Kun Kiina lopetti muovijätteiden vastaanottamisen vuonna 2018, se perusteli päätöstään ympäristö- ja terveyssyillä. Suuria määriä jätemuovia alettiin tämän jälkeen ohjata Kaakkois-Aasian maihin sekä EU:n ulkorajalle, Turkkiin. Turkin jälkeen eniten muovijätteitä viedään unionista Indonesiaan sekä Malesiaan.
EU:n muovijäte saastuttaa Turkissa
Jätteiden tuonti Turkkiin kasvoi räjähdysmäisesti Kiinan tuontikiellon jälkeen. Sen toivottiin elvyttävän Turkin taloutta.
Muovijätteen vastaanottaminen kierrätettäväksi voi tutkitusti olla tuottoisaa vastaanottajamaalle. Ympäristöaktivistien mukaan sen aiheuttamat ympäristöongelmat lopulta kuitenkin vievät mennessään taloudelliset hyödyt.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen Turkin-jaoston mukaan muovijätteet ja niiden käsittely paikallisissa kierrätysfirmoissa päätyvät lopulta saastuttamaan ympäristöä Turkissa.
– EU:n kansalaiset kierrättävät muovipakkauksensa luullen, että ne kierrätetään. He eivät välttämättä tiedosta sitä, että nämä roskat päätyvät vaarantamaan jonkun toisen ihmisen terveyden Turkissa, sanoo Gözde Sevinc Turkin Greenpeace-järjestöstä STT:lle.
Muovijätteiden aiheuttamista moninaisista ongelmista, kuten ympäristön saastumisesta sekä kierrätyslaitosten työntekijöiden vaarallisista työolosuhteista, raportoi toissa vuonna myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Sevincin mukaan tilanteeseen ei ole sen jälkeen tullut parannusta.
– Esimerkiksi elokuussa Turkkiin tuli päivässä keskimäärin 148 rekkalastillista muovijätteitä. Tuonnin on loputtava. Muovijäte saastuttaa ja vaikuttaa täällä meihin, hän sanoo.
Basel Action Network -järjestön uusimpien tilastojen mukaan Turkkiin tuotiin EU:sta pelkästään viime elokuun aikana 24,4 miljoonaa kiloa muovijätteitä.
"Turkin ei pidä olla muovijäteastia"
Muoviroskan vastaanottamiselle ei näytä olevan kansankaan tukea. Toissa vuonna tehdyssä kyselyssä yli 60 prosenttia turkkilaisista vastaajista sanoi, etteivät he halua Turkin tuovan muovijätettä ulkomailta. Myös Greenpeacen Turkin-jaoston "Turkin ei pidä olla muovijäteastia" -vetoomuksen on parin vuoden aikana allekirjoittanut lähes 220 000 ihmistä.
Kampanjointi ei ole johtanut muovin tuonnin lopettamiseen. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallitus on kuitenkin myöntynyt tiukentamaan muovinkierrätysbisneksen sääntelyä.
Sevinc sanoo Turkin Greenpeacen keskittyvän nyt kampanjoimaan sen puolesta, että kansainvälinen muovisopimus saadaan solmituksi ja että Turkin kaltaiset maat huomioidaan. Kansainvälisen muovisopimuksen kunnianhimoinen päämäärä on vähentää tuntuvasti muovijätteen syntymistä, lisätä kierrätystä ja lopettaa muovin aiheuttama ympäristön saastuminen myös muovijätteen vastaanottajamaissa.
– Sopimus on erityisen tärkeä meidän kannaltamme. Vaikka siinä ei nimettäisikään juuri Turkkia, toivomme, että se lopulta toisi läpinäkyvyyttä muovijätekauppaan ja sitovat säännöt muovituotteiden valmistukselle ja käytölle. Jos niin käy ja sääntöjä noudatetaan, lopettaa se ennen pitkää myös muovijätteen tuonnin Turkkiin, Sevinc toivoo.
Muovijäte voi palata EU:hun appelsiinissa
Greenpeacen Turkin-jaoston mukaan Euroopan muovijätteet ovat saastuttaneet maaperää etenkin maatalousseudun ympäröimässä Adanan kaupungissa Etelä-Turkissa.
Siellä maaperässä on mitattu jopa satojatuhansia kertoja enemmän myrkyllisiä kemikaaleja verrattuna saastumattomaan maanäytteeseen. Kun nämä dioksiinit ja furaanit kulkeutuvat ruoan kautta ihmiseen, ne aiheuttavat syöpää ja vaikuttavat hormoneihin sekä heikentävät immuunijärjestelmää.
Adanasta on viime vuosina tullut yksi Turkin kierrätysbisneksen keskuksista, ja siellä on lukuisia muovinkierrätykseen erikoistuneita yrityksiä. Greenpeacen mukaan ainakin jotkut saavat rahaa jo pelkästä muovijätteiden vastaanottamisesta.
Kierrätyslaitoksista osa on kuitenkin joutunut lopettamaan sen jälkeen, kun Turkki kovensi niille asetettuja kriteerejä ympäristöaktivistien kampanjoinnin ansiosta, kertoo muovin vaikutuksia tutkiva Sedat Gündogdu Cukurovan yliopistosta.
Pari vuotta sitten Gündogdu itse löysi kaupungin ympäristöstä jopa kymmenen laitonta muovijätteen kaatopaikkaa, jossa oli muovipakkauksia eri EU-maista. Ympäristöaktivistien kampanjointi ja mediahuomio ovat hänen mukaansa vähentäneet muovijätteiden dumppaamista suoraan luontoon.
Saastuttaminen kuitenkin jatkuu, vain eri muodossa, tutkija sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.
– Muoviroskia ei heitetä suoraan luontoon kuten aiemmin, mutta kierrätyslaitokset kaatavat nyt mikromuoveja ja kemikaaleja sisältävät jätevetensä Seyhan-jokeen Adanassa. Joen vettä puolestaan käytetään kasteluvetenä maataloudessa, josta mikromuovit kulkeutuvat maaperään, sieltä ravintokiertoon ja sitä kautta ihmiseen, Gündogdu sanoo.
– Kun tällaisella vedellä kasteltu appelsiini viedään myytäväksi Eurooppaan, palaa jätemuovikin sinne taas hedelmän mukana, hän lisää.
Kierrätyslaitoksissa on myös tapahtunut lukuisia suuria tulipaloja, joista osan on turkkilaismedioissa epäilty olleen oman toiminnan seurausta. Toisin sanoen on epäilty, että laitokset ovat yrittäneet polttamalla päästä eroon muovijätteestä, jota ne eivät ole pystyneet hyödyntämään tai mahdollisesti edes halunneet hyödyntää.
Turkin ympäristöministeriön tiedottaja ei vastannut STT:n kysymyksiin muovinkierrätyksestä.
Suomen muoveja ei mennyt Turkkiin viime vuonna
Vielä vuoden 2022 tullitilaston mukaan Suomestakin vietiin niin kutsuttua vihreää muovijätettä EU:n ulkopuolella eniten Turkkiin, lähes 452 000 kilon verran. Viime vuonna muovijätteen vienti Turkkiin Suomesta näyttää Tullin tilastojen mukaan päättyneen. Tilastojen valossa Suomen muovijätteitä vietiin aiempaa enemmän muihin EU-maihin.
Myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan on yleisesti tiedossa, että Turkki ei ole pystynyt käsittelemään kaikkea vastaanottamaansa muovijätettä asianmukaisesti.
Ympäristöaktivistien mukaan Turkkiin päätyy esimerkiksi Saksan tai Hollannin kautta sellaistakin muovijätettä, jota ei ole ollut tarkoitus viedä sinne – jätteillä käydään kauppaa maiden välillä.
EU:n ja OECD:n ulkopuolelle ei saa viedä vaarallista jätettä, vaan ainoastaan vihreäksi eli EU:ssa vaarattomaksi luokiteltua jätettä.
Laittomaan muovijätteen vientiin ulkomaille törmätään Suomessakin aika ajoin, mutta kaikki ei välttämättä tule viranomaisten tietoon, Sykestä kerrotaan STT:lle.
Turkki hyötyisi muovisopimuksesta
YK-maat kokoontuvat seuraavan kerran muovisopimusneuvotteluihin Kanadan Ottawassa huhtikuussa ja sen jälkeen Etelä-Korean Busanissa marraskuussa. Marraskuussa pitäisi jo saavuttaa yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä.
– On mahdollista vielä saavuttaa muovisopimus tänä vuonna. Aikapaine yleensä kirittää tahtotilaa, sanoo Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä STT:lle.
– Yhteisymmärrykseen voidaan lopulta edetä nopeastikin. Viimeksi Nairobissa marraskuussa oli käsittelyssä ensimmäinen tekstiluonnos, mikä on tärkeä askel kohti konkreettista yhteisymmärryksen löytämistä, Toikka kertoo.
Kanadassa taas on tarkoitus karsia sopimustekstiluonnosta, joka tällä hetkellä sisältää useita vaihtoehtoja. Turkin kaltaisilla mailla on siis syytä toiveikkuuteen, vaikka Toikan mukaan sopimus ei täysin lopettaisi muovinvientiä Turkkiin, ellei Turkki itse päättäisi luopua siitä.
– Jos muovin kulutus vähenisi ja kierrätys lisääntyisi, ja me tuottaisimme vähemmän jätettä, kuormitus ympäristölle ja yhteiskunnalle vähenisi. Muovijätteen vastaanottajamaat, kuten Turkki, voisivat kehittää jätteenkierrätyslaitoksiaan asianmukaisemmiksi, ja Turkin kaltaisiin vastaanottajamaihin päätyvä jätteen määrä vähenisi, Toikka arvioi sopimuksen vaikutuksia tulevaisuudessa.
